Aamulla mökkijärven on vallannut sankka sumu.
Vaikka en ole aamuihmisiä ja aikaa ei työviikolla liiemmälti ole ennen kouluun lähtöä, oli pakko tarttua kameraan.
Kaunista, kun sakea sumu alkaa haihtua ja usva leijailee veden päällä.
Vähän usvainen on ollut töiden aloituskin: Todella pitkiä päiviä, joiden yllä leijuu korona ja epävarmuus, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. No, siihen kovalla vauhdilla varaudutaan, mutta yritetään kuitenkin pitää kaikki rajoitusten sisällä mahdollisimman normaalina. Lisäksi saimme suru-uutisen, joka hiljensi moneksi päiväksi miettimään elämän rajallisuutta.
Hyvin kuitenkin jaksoin ehkä syksyn rankimman viikon ja maanantaina on ihan toisenlaista aloittaa taas työpäivät. Pienet, sirkeäsilmäiset ekaluokkalaiset ovat jo hieman päässeet koulun makuun, joten työ alkaa asettua omiin uomiinsa. Vauhtia toki riittää, mutta mukavaa sellaista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti