Joulunpyhät ovat takanapäin. Ulkoilua, hyvää ruokaa, joulumusiikkia, lepoa, sisaren perheen jouluvierailu, mielenkiintoinen kirja... Mitäpä sitä muuta tarvitseekaan enää tässä iässä.
Siunattu joulu! Työelämän hektisistä kiemuroista ja hämärän talven ankeudesta en ilman joulua selviäisi. Viime vuosina meillä päin on ollut pitkä, yli kahden viikon joululoma, joka katkaisee ja voimaannuttaa kunnolla niin minua kuin koululaisiakin.
Joulun aikaan on ollut ihanaa kävellä joka päivä järvellä sekä metsän siimeksessä ja nauttia raikkaasta ulkoilmasta. Samalla syksyn väsymys on vähitellen haihtunut taivaan tuuliin.
Välipäivinä olen käynyt katsomassa eläimiä loma-asunnon lähettyvillä. Kettu tirkisteli minua epäluuloisesti ja kuulinpa susienkin ulvonnan. Ne olivat kasvattaneet syksyn tapaamisen jälkeen muhkean talviturkin eivätkä näyttäneet ollenkaan niin luihuilta kavereilta kuin lokakuussa.
Nyt kuuntelemme Corellin, Locatellin ja Händelin joulukonserttoja: vanhaa musiikkia, joka niin hyvin sopii joulunaikaan tehden kaikin puolin levollisen olon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti