Viehkeä kissatuttavuus

                        

 

Tänään kyläilyreissulla tutustuin mustavalkoiseen kissaneitoon. Hän - tai se -  ;>) oli ihan maatiaiskissa mutta puolipitkäkarvainen. 

               

Kissaihmisen sydän sykähtää aina näille nelijalkaisille hurmureille. Voi sitä aikaa, kun meilläkin juoksenteli kolme karvaturria ja välillä myös pentuja.

Nyt ei ole yhtään eläintä ja hyvä niin. Aikansa kutakin!

Mökkielämän iloja

Kaupungin kaunistusta

               

Kesä on kaunista aikaa kaupungissa. Erilaiset kukkaistutukset ihastuttavat loistollaan niin asukkaita kuin vierailijoitakin.

                             

Meidän pikkukaupungissa ei minään kesänä ole ollut näin muhkeita istutuksia - ja paljon - kuin tänä kesänä. Viileä kesä on ollut lisäksi otollinen kukille, kun helle ei ole niitä näännyttänyt. 

               

Kotona käydessäni ihastelin eri puolilla olevia kukkaistutuksia. Oman talon pihakin näytti kauniilta, kun kukkalaatikoissa kukoistivat niin orvokit kuin pelargoniatkit. Olisipa vain poutaa ja lämpöä, jotta ihmiset voisivat ulkona istuskella ja nauttia kukkien kauniista väriloistosta. Valitettavasti vain tälläkin hetkellä sade on kastellut luonnon kuten niin lukuisia kertoja viime viikkojen aikana. 

Ihmettelyä

               

5-vuotiaan kanssa kävimme tänään torilla. Ostimme mansikoita, herneitä, siikliä sekä maalaistalon Tuijan ihania korvapuusteja ja sämpylöitä. Ne ovat niin hyviä, että näitä lajeja leivonnaisia en ole tehnyt koko kesänä itse.

Mansikoilla herkuteltiin pitkin päivää ja ihmeteltiin niiden valtavaa kokoa. Makeita ja niin suuria!

                             

Sadepäivän huvina on ollut Uuno-peli. Minä hävisin aluksi, mutta illan kuluessa olen hionut taktiikkaani ja nyt on jo voittoja plakkarissa. Aikuisten Uunot olivat myös kova sana. 

Oletteko muuten koskaan nähneet haiautoa karmivine hampaineen?

Aamun takkatuli

Muistan lapsuudesta, miten aamulla äidin ja isän piti lämmittää kaakeliuunit, jotta saatiin lämpöä asuntoon. Kaakeliuunit olivat valkoiset ja korkeat, ylhäällä kaunis kohokuvioinen kranssikoristus. Lämmitys oli täyttä työtä, jossa ei varmaan ehditty fiilistellä sen kummemmin.

Täällä mökillä on viime päivinä syöty aamupala takkatulen loisteessa. Yöt ovat olleet viileitä, joten aamulla on ollut ihana laittaa takkaan tuli. Nykyaikana se on lähes vain täyttä tunnelmaa, kun lämmön saisi helpommallakin pattereista tai lämpöpumpusta.

Elävä tuli on kaunis, eikä siihen kyllästy koskaan. Varsinkin mökillä on mukava polttaa tulta avotakassa ja katsella liekkien loimotusta sekä hiilten punaista hehkua. Maailma muuttuu. Ehkä sata vuotta sitten eläneet ihmiset hymähtelisivät meille huvittuneena, jos näkisivät!

Puusouvi

Tämä päivä on sujunut puutalkoissa. Klapeja kärrättiin ja kanniskeltiin ympäri rinnettä sekä saunalle että ylämökin tienoille. Nyt on takka- ja saunapuita taas pariksi vuodeksi eteenpäin. 

Kun klapipinot olivat valmiit, käytiin uimassa ja sitten palkkioksi aherruksesta juotiin verannalla "hyvät kahvit" edesmenneen äitini sanoja lainaten. Aurinko paistoi, mutta tämän kesän tuttuun tapaan kahvitteluja aloittaessamme taivas meni pilveen. Onneksi ei sentään satanut. Lyhyt oli lämpöinen kesähetki.

Päivän muihin puuhiin on kuulunut mansikoiden pakastus ja ulkohuussin tyhjennys. Viimeeksi mainitussa minun ei tarvinnut olla mukana ollenkaan. Ei yhtään hullumpi työnjako!  ;>D

Kylmä kesä

Viileältä on tämä kesä tuntunut. Oman "mututuntumani" vahvisti Aamulehti tänään. Se otsikoi juttunsa: "Tästä voi tulla kylmin kesä yli 20 vuoteen."

Aamulehti kertoi, että kesä on ollut harvinaisen kolea, sillä keskilämpötila on ollut vain 13,8 celsiusastetta. Tätä viileämpäää viimeisen 20 vuoden aikana on ollut vain vuonna 2004, jolloin keskilämpötila oli vain 6 kymmenystä vähemmän.

Kesällä Ilmatieteen laitoksen mukaan säällä on tapana lukkiutua. Nyt Venäjälle on jämähtänyt matalapaine, joka on estänyt lämpimien ilmamassojen pääsyn Länsi-Euroopasta maahamme. Tuloksena on, että Suomeen on virrannut luoteesta viileää ilmaa.

Myös sateita olemme saaneet runsaasti. Vain kolmena kesänä aiemmin on heinäkuussa satanut määrällisesti enemmän kuin nyt.

Tänään iltauutisissa kerrottiin, että ensi viikolla voi tulla jopa helteitä. Kesän säätä on kuitenkin vaikeampi ennustaa kuin talven. Kuinkahan tässä vielä käy? Elämmekö ennätyskesää vai saammeko edes vähän lämpimämpiä kesäpäiviä?

Pyykkiä ja purkamista

                  

Kotona ollaan taas! Mukavaa matkailla uusissa ympyröissä, mutta aina on yhtä kivaa palata kotiin.

Tämä päivä kului kaupunkikodissa pyykkiä pesten ja asioita hoitaen. Pyykkiä oli sen verran paljon, että laitoin muutaman lakanan olkkariin kuivamaan, kun pesuhuoneeseen ei enää mahtunut.

Päivään kuului myös uuden kännykän käyttöönotto. Uh, kuinka uuvuttavaa se aina on. Kysellään jos vaikka mitä ja salasanoja saa laitella vähän väliä. Onneksi kaikki onnistui ja hyvin vehje nyt toimii. Kyllä on mukavaa, kun vanhat tiedot tulevat "pilvestä" uuteen puhelimeen, eikä tarvitse esim. puhelinnumeroita näpytellä uudelleen, kuten ennen vanhaan tehtiin.

Ilta on kulunut laukkuja purkaessa ja tavaroita paikalleen laitellessa. Mielessä on pyörinyt matkalla koetut asiat. Niistä mukavimpia muistoja ovat lukuisat konsertit, joissa mieli lepääntyi, uudet tuttavuudet sekä kiireettömät päivät, jolloin tehtiin, mitä mieleen juolahti unohtamatta hyvää ruokaa. 

Huomenna odottaa mökkipihan siistiminen. Ruohot ovat matkan aikana villiintyneet...

Mäkäräiset

Uh! Ainoa asia, jota kesässä inhoan, ovat mäkäräiset. Hyttyset ovat lasten leikkiä niihin verrattuna.

Mäkäräiset mönkivät mielellään vaatteiden alle ja purevat ihon ohueen kohtaan. Pelkät hyttyskarkoitteet eivät niihin tehoa. Mäkäränaaras leikkaa ihoon haavan ja erittää siihen veren hyytymistä estävää ainetta, joka on nisäkkäille myrkyllistä. Varsinainen allergia mäkäräisen puremalle on hyvin harvinainen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti puremaan. Paukama saattaa kestää joillain jopa useita viikkoja. Joskus seurauksena saattaa olla mäkäräkuume. 

Nuorena huomasin, että mäkäräisen puremasta seuraa minulle monien päivien muhkea turvotus, kutina ja kirvely. Yksi purema saattaa saada aikaan kämmenen kokoisen punaisen läiskän. Moneen vuoteen mäkäräisistä ei ole ollut harmia, joten olen lähes unohtanut koko jutun.

Tänä kesänä mökillä yksi vaivainen pääsi puraisemaan ja seuraus oli taas sama: Järkyttävä kutina, kirvely ja suuri pahkura. Ei auttanut muu kuin turvautua allergialääkkeeseen.

Onneksi mökillä ei mäkäräisiä juurikaan ole. Muualla päin Suomea liikuttaessa - varsinkin pohjoisempana - tilanne on ihan toinen. Nyt minut on lomamatkan aikana niin pureskeltu, että on pakko syödä Histeciä, jotta oireiden kanssa pärjää. Pahin purema on tällä hetkellä ranteessa, mutta onneksi se on jo paranemassa. Kellokin piti siirtää toiseen käteen.

Ah, tätä ihanaa Suomen kesää!    ;>)

Metsälammella

Eilen kävelimme kirkasvetisen metsälammen ympäri. Aurinko paistoi ja metsä tuoksui edellisen päivän sateiden jäljiltä raikkaalta.

Lampi oli hiekkaisen maaston keskellä, joten vesi oli erikoisen kirkasta. Pulahdimme kävelyn päätteeksi uimaan.

Suopursu kukki, samoin tupasvilla. Lakkaa saadaan vielä odottaa, sillä nyt näkyi vasta "suppuja". Marjat ovat myöhässä tänä kesänä.

Luonto oli lampiretkellämme kesäisen kaunis. Mielessä soi koko ajan "Suopursu kukkii, rahkasammal aava rannaton...".