Pyhäinpäivänä

Niin olet kämmenellä,

joka loi ja luo

ja vihdoin kaiken täältä poimii kotiin.

                                     (Arvi Kivimaa)

Varaa aika!

Enää ei kävellä sisään virastoihin hoitamaan asioita oman aikataulun mukaan. Lähes kaikkiin pitää varata aika: poliisin lupapalveluihin, verotoimistoon, pankkiin, työkkäriin... Onneksi kaupassa saa käydä silloin, kun haluaa!

Vuoden alussa menee passini vanhaksi, samoin henkilökorttini. Koska poliisin lupapalveluihin ei noin vain pääse asioita toimittamaan, päätin varata ajan nyt, kun työ ei rajoita ajankäyttöäni. Kotikaupungissani ei asiointi onnistunut, sillä jono oli lähes kuukauden mittainen, mutta naapurikaupunkiin sain pari päivää sitten varattua ajan tälle päivälle.

Passin olisi voinut uusia myös netissä, jos olisi ollut sähköinen kuva. Minulla se oli paperisena, joten piti lompsia paikalle. Varasin vielä kuuliaisesti kaksi aikaa, kun ohjeissa näin käskettiin.

Homma hoitui nopeasti. Ei tainnut mennä kuin kymmenisen minuuttia. Parin viikon päästä asiakirjat ovat taas kunnossa vähäksi aikaa, vaikka viiden vuoden maksimiaika on minusta kyllä rahastusta. Ikävä on 10 vuoden passia!

Samalla retkellä kävin syömässä kiinalaisessa. Nam, olipa hyvää pitkästä aikaa. Paluumatkalla vein kynttilän ystäväni puolesta hänen sukunsa haudalle ja illalla sytyttelin kynttilät isäni haudalle, vaikka huomenna siellä uudestaan ajattelin vielä käydä. Pimentyvässä illassa kynttilämeri on niin kaunis.

Aurinkoinen lokakuu

Uutisissa kerrottiin, että kohta päättyvä lokakuu on ollut harvinaisen aurinkoinen, etelässä jopa ennätyksellinen. Tilastoja on 1960-luvulta asti. Vuonna 2005 koettiin samankaltainen syksy: aurinkoista ja vähäsateista. 

Ihanaahan tällainen sää on ollut! Nyt lokakuussa on aurinko paistellut tunteina enemmän kuin normaalisti syyskuussa. En ole mikään syysihminen, joten tämä syksy on ollut upea ja siirtänee pimeään aikaan liittyvää alavireisyyttäkin tuonnemmaksi. Ei ole tullut mieleenkään vielä viritellä kirkasvalolamppua paikoilleen. Ehkä kuitenkin kohta pitäisi...

Kyllä aurinko edelleenkin saa paistella. Tehdään ennätys marraskuullekin! ;>)

Kävelemässä

Ihana, kuulas pakkasaamu! Nukuin pitkään ja söin rauhassa aamupalan ikkunan ääressä katsellen kaunista maisemaa. Viime vuonna lokakuussa se näytti tältä, nyt vähän riisutummalta. Aurinko paistoi ja savuja sekä höyryjä näkyi sieltä, täältä.

Puolilta päivin lähdin ulkoiluttamaan operoitua jalkaani ja kokeilemaan kävelyä. En ollut enää ottanut särkylääkettä ja se olikin hyvä ratkaisu. En tarvitakaan! Kävelin ihan kunnon matkan eikä jalka tuntunut kipeältä, kiristeli vain. 

Hoito-ohjeissa sanottiin, että liikuntaa voi harrastaa rajattomasti. Kivaa! Nyt sairauslomalla on aikaa kävellä ja kun se vielä on hyvä jalalle, tuntuu mukavalta. Nytkin oli niin rentouttavaa kävellä rauhassa keskipäivällä, jolloin yleensä töissä kiire on kovimmillaan. Pitää ottaa kaikki irti tästä lomasta.

Iltapäivällä lepuuttelin jalkaani ja hoidin äidin paperihommia. Niitä riittää... Onneksi nyt on aikaa sellaisellekin. Uskomatonta, kuinka monia papereita vanhuksen hoitoon liittyvissä asioissa pitää täytellä. Ihan työstä käy!

Päiväkirurgiaa

Pari erilaista päivää takana.

Sunnuntaina oli kuoromme 90-vuotiskonsertti. Ihan kohtalaisesti sujuivat laulut ja yleisöä oli todella paljon. Tuntui mukavalta, kun niin moni oli halunnut tulla juhlistamaan kuoromme taivalta.

Maanantaina lähdin päiväkirurgiseen toimenpiteeseen Dextraan. Laserilla korjattiin jalan laskimoa paikassa, jossa puolitoista vuotta sitten kiinnitettiin katkennut peukalon nivelside paikoilleen. Käsileikkaus sujui hyvin ja uskon, että myös tämä viimeinen.

Aikataulu piti, toimenpide sujui sutjakasti ja kohtelu oli äärimmäisen ystävällistä. Laserointi tehtiin paikallispuudutuksessa enkä edes tipan kautta lääkkeitä tarvinnut. Kahdessa tunnissa oli koko homma ohi ja hyvän iltapalan jälkeen lähdin kotimatkalle. 

Tuli tunne, että kaupunkimme on tehnyt hyvän diilin lyödessään terveyspalveluissa hynttyyt yhteen yksityisen toimijan kanssa. Yksityissairaalassa tehty toimenpide maksusitoumuksella oli miellyttävä kokemus taas kerran. Saanen epäillä, että kunnallisen puolen sairaalassa en varmasti olisi näin juohevasti hoitoa saanut.

Jalka ei ole ollut juurikaan kipeä. Seisoa ei saa paikallaan ja istuessa pidän koholla, mutta muuten elämä on aika helppoa, vaikka turvotusta onkin. Liikkua saa niin paljon kuin sielu sietää, Vielä tänään en uskaltanut ulos kävelemään lähteä, mutta huomenna kokeillaan. 

Viikon parantelen jalkaa kotona ja sitten töihin.

Taideteoksia luonnosta

Kenraaliharjoitus

Illalla oli kuoromme 90-vuotiskonsertin kenraaliharjoitus. H-hetki on sunnuntai-iltana ja nyt pitäisi olla rauhallinen mieli: Osataan se, mitä osataan!

Harjoituksessa oli edellinen kanttorimme säestäjänä mukana. Hän soittaa myös soolo-osuuden aivan konsertin alkuun. Oli mukava laulaa kaikki teokset läpi niin, kuin ne on tarkoitus esittää. Viimeisiä viilauksia tehtiin ja sovittiin myös käytännön järjestelyistä, jotka olivatkin jo hyvässä mallissa.

Kummasti aikaa menee myös marssijärjestyksen ja paikkojen harjoittelemiseen. Joistain laulajista tällaiset "sulkeiset" tuntuvat ehkä kummalliselta. Niin se vain on sekä lapsilla että aikuisilla: Kaikki asiat tulee etukäteen harjoitella - myös tulot ja poistumiset - muuten ne eivät onnistu. Nyt pitäisi tämäkin asia olla mielessä ja kaikki tietävät paikkansa.

Uskomattoman paljon on järjesteltäviä asioita, ennen kuin kaikki yksityiskohdat ovat hallinnassa. Meillä puuhaa aiheutti myös kahvitus. Tarjoamme konserttiyleisölle juhlakahvit tilaisuuden jälkeen. Kakulla paikataan se, mikä ehkä musiikillisesti mokaillaan ;>) No, toivottavasti kakki sujuu suunnitelmien mukaan.

Sähkötupakan vaarat

Katselin illalla ajankohtaisohjelman Talk, jossa keskusteltiin täyskiellosta tupakoinnille. Pontimena oli suunniteltu lakimuutos, joka kieltäisi tupakan myynnin vuoden 2000 jälkeen syntyneille.

Tupakoinnin asiantuntijalääkäri Kristiina Patja kertoi hyvin vakuuttavasti, kuinka villiä sähkötupakan myynti Suomessa on. Kuka tahansa voi ostaa nikotiinittomia sähkötupakoita ja makuaineita eikä näihin tuotteisiin tarvita edes ainesosaluetteloita. Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä ja kuinka paljon haitallisia aineita ne sisältävät. Se kuitenkin tiedetään, että ne sisältävät mm. syöpää aiheuttavia aineita ja metallihiukkasia. Nikotiinia sisältäviä nesteitä ei saa myydä Suomessa, mutta verkkomyynti rehottaa.

Jo yksi tai kaksi tupakkaa viikossa saattaa aiheuttaa lapsille nikotiiniriipuvuuden. Monet nuoret luulevat, että sähkötupakka ilman nikotiinia on turvallista. Myös ohjelmassa esiintynyt sähkötupakan polttaja kehui tuotetta estottomasti ja yritti myös briljeerata tutkimuksilla, jotka kertovat tuotteen lähes vaarattomaksi. Todellisuudessa kunnon tutkimuksia asiasta ei juurikaan ole - huuhaatutkimuksia sitäkin enemmän.

Jokainen aikuinen saa mielestäni tuhota elimistöään niin paljon kuin haluaa, mutta lapsia on suojeltava. Tiukat lait eivät tietenkään lopeta tupakointia, mutta hankaloittavat saatavuutta, jolloin osa lapsista ja nuorista ei tupakointia missään muodossa aloita.

Tupakoinnin rajoittaminen ei tietenkään sovi tupakoitsijoille tai tupakkakauppiaille, jotka toisella suupielellä ovat nuorten tupakointia vastaan, mutta toisaalta henkeen ja vereen vastustavat tupakointia rajoittavia lakeja. Surullista kuunneltavaa oli ohjelmassa kahden tupakointia puoltavien henkilöiden mielipiteet.

Kyllä meidän aikuisten pitää hankaloittaa nuorten tupakointia ja edistää kaikkia siihen tähtääviä keinoja omista mielipiteistämme huolimatta. Kristiina Patjan kommentit aiheesta olivat äärimmäisen hyviä. Toivoa sopii, että tupakoinnin vastainen työ hitaasti mutta varmasti kantaa jatkossakin hedelmää sekä suojelee nuoria ja lapsia epäterveellisiltä, jopa elämää tuhoavilta tavoilta.

Koti-ilta

Ihanaa viettää koti-iltaa!

Olen ollut koko päivän vähän väsyksissä eilisen päivän jäljiltä. Ei näillä "kilometreillä" enää auta viikolla hyöriä myöhään maailmalla, kun seuraavana päivänä kostautuu. Ajattelin nukkua päiväunet, mutta se jäi ja nyt on jo liian myöhäistä.

Päivän kohokohta oli hyvä iPad-koulutus, jonka kollega veti. Niin rauhallista, selkeää, mielenkiintoista... Kiitos, Päivi!

Nyt vain oleilen kotona, sillä kuoron harjoitus on siirretty huomiselle. Tuntuu niin hyvältä, kun ei tarvitse lähteä mihinkään - paitsi autotalliin. Siellä tiirailtiin autoni valoja, jotka mielestäni näyttivät liian alas. Nyt niitä vähän nostettiin. Saa nähdä, saanko vilkutuksia vastaantulijoilta. No, vilkutan takaisin ;>)

Nyt taidan lukea vähän lehtiä! 

Koulutusta

               

Tämä päivä vierähti koulutuspäivässä "suuressa maailmassa". Aiheena oli oppimaan oppiminen ja päivän aikana käsiteltiin metakognitiivisia taitoja, toiminnallista oppimista, tunnetaitojen harjoittelemista, siltausta... Lähes kaikki sanoja, joista ei puhuttu 30 vuotta sitten, kun ammattiini valmistuin.

Oppimiskäsitys on muuttunut vuosien aikana, joten täydennyskoulutusta tarvitaan. Tämän päivän koulutus oli oikein hyvä ja vilisi konkreettisia, hyväksi koettuja malleja, joihin saimme tutustua. Verkostoituminen sekä kollegoiden tapaaminen on tärkeää. 

Samalla kävin ystäväni luona. Juotiin teetä ja juteltiin pitkästä aikaa kiireettömästi.  Sain myös auttaa häntä arkipäiväisissä asioissa. 

Tänä syksynä ajelin ensimmäistä kertaa pidemmän matkan pimeässä. Vaikka tien pinta oli kuiva, lyhyet valot hävisivät johonkin. Pitkillä sentään näki. Kuten aina syksyisin, taas on tottumista pimeällä ajoon. Ei niin mukavaa!