Meidän kaupungissamme järjestettiin viime viikonlopun helteessä lähes 1200 koiran koiranäyttely. Sisarentyttö tuli Joensuusta oman samojedinsa kanssa entiseen kotikaupunkiinsa näyttelyyn, kun muutenkin vietti täällä lomaviikkoaan.
Huh, huh, johan oli sutinaa! Ravirata täyttyi autoista, ihmisistä ja koirista. Kissanäyttelyt ovat vielä hyvässä muistissa, kun niitä aikoinani kiersin vuosikymmenen ajan ulkomaita myöten, mutta nämä ovatkin ihan toinen juttu. Silmät pyöreänä katselin koirien juoksutusta kehässä ja koirien hallitsemista kehän ulkopuolella. Isoimpien rotujen omistajilla piti olla ihan voimiakin, jotta saivat koiran pidettyä hallinnassa haukkujaisten keskellä.
Meidän Freya käyttäytyi mallikkaasti. Ei haukkunut kertaakaan ja oli nuoresta iästään huolimatta tosi rauhallinen. Kehässä sujui ok, ja erinomainen tulos saatiin junnuluokassa. Koko "suku" oli paikalla kannustamassa. 😂
Onneksi katsomon edessä oli paljon varjopaikkoja, joten koirien ei ollut pakko oleskella kuumalla hiekkakentällä, johon oli noussut telttakyläkin poikineen. Teltoissa koiria harjattiin ja valmisteltiin kehää varten. Jotkut omistajat ottivat homman ihan tosissaan, toiset rennommalla meiningillä. Järjestelyt tuntuivat sujuvan sutjakkaasti, ja ihmettelin iloisena ulkopuolisen silmin maksuttomuutta: Ei tarvinnut ostaa lippua eikä edes maksaa auton parkkeerauksesta.
Koko näyttelyn parhaaksi valittiin Best In Show:ssa rottweiler Heizelwood Vito. Onnea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti