Kaksi isän 50 vuotta sitten tekemää penkkiä, vanha hetekanpuolikas, mäntysuopaa ja kesävesi pumpulla järvestä. Siinäpä meidän omatekoinen mattojenpesupaikka! Järveen on sen verran matkaa, että imeytyskentän päällä pestessä ei veteen pitäisi saasteita päästä ja työskentelykorkeuskaan ei selkää rasita.
Suvun nuoret olisivat jo kilvan kärränneet hetekanpuolikkaan aikaa sitten pellolle, mutta sain onneksi heidät vakuuttumaan sen tarpeellisuudesta. Nytkin tuli pestyä viisi mattoa suit sait sukkelaan. Kun aamulla aikaisin kävin kolmen kilometrin kävelylenkillä ja sen jälkeen vähän vesijuoksemassa, sainkin mattojen kuurauksen jälkeen laiskotella loppupäivän. 😊
Hauskaa puuhaa! Loppuviikosta jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti