Käväisin mökillä, kun pitkästä aikaa oli auringonpaistetta ja säässä oli tulossa pian käänne tuhruisten pluskelien puolelle. Lämpötila oli -10 eikä viimaa ollut muualla kuin jäällä.
Innoissani huomasin, että ilves oli kulkenut mökkitietä pitkin metsään ja mikä parasta, jäljet ilmestyivät metsästä mökin pihaan. Ilves on laiska nostamaan tassujaan, joten raahausjälkiä näkyi askeljonoissa.
Kun oma 40-numeron Kuoma on rinnalla, niin huomaa, kuinka kookas eläin oli. Jäljissä näkyi myös selvästi pyöreä muoto ja ympärillä tassukarvat. Ketun jäljet menivät muutamassa kohdassa vieressä ja olivat paljon pienemmät.
Seurailin jälkiä ihastuksissani ja myöhemmin kuulinkin, että ilveksen jälkiä olivat muutkin alueella nähneet.
Kauriiden jälkijonot erottuivat selvästi jäällä. Jänikset olivat loikkineet tiellä, mutta pihassa niiden jälkiä ei tällä kertaa näkynyt.
Kun olin saanut tarpeekseni jäljistyksestä, söin appelsiinin lohkoja auringonpaisteessa verannalla. Kyllä alkaa vähitellen kaivata kevään aurinkoa. Onneksi talvi on kohta takana ja maaliskuu - kevään ensimmäinen kuukausi - jo ihan nurkan takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti