Kaupunkimme itsenäisyysjuhla pidettiin entisessä koulussani. Lähdin juhlaan fiilistelemään itse aiheen lisäksi myös pitkäaikaisen työpaikkani nykyisiä tunnelmia.
Eteisaulasta oli poistettu vanhat naulakot ja osa kirjaston kirjoista oli tuotu tilalle. Ihan loistava idea! Ennen kirjastovieraat hieman häiritsivät alakerrassa samassa käytävässä ikkunoiden takana opiskelevaa luokkaa, joten nyt aulan kirjojen lainaajat saavat rauhassa lueskella häiritsemättä ketään.
Uusia taideteoksia oli myös ilmestynyt seinille. Sopivat hyvin yhteen kirjojen satumaailmojen kanssa.
Kakkukahvit olivat tarjolla koulun ruokasalissa. Rappusissa mietin, kuinka monet vuodet näitä portaita ennen kuljin, usein kiireessä, mutta joskus myös ihan rauhallisin mielinkin.
Itsenäisyyspäivän tilaisuus oli juhlava, kuten pitääkin. Arvostan, että yhteisten asioiden hoitoon kaupungissa riittää luottamustehtäviin henkilöitä. Tosin oppilaita opettaessani en arvannut, keitä myöhemmin politiikka vetää puoleensa. Sekä tervehdys- että juhlapuhe olivat mielenkiintoisia ja sopivan mittaisia, joista kiitokset entisille oppilailleni Marikalle ja Hennalle. Hienoa, että jaksatte kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa edelleen toimia ja päättää tärkeistä asioista, niistä vaikeistakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti