perjantai 16. joulukuuta 2022

Aamutuimaan

 


Ei enää kiirettä aamuisin, josta nautin ihan suunnattomasti. Voi herätä ja syödä aamupalaa, milloin haluaa ja katsella rauhassa aamun valkenemista. Tai sitten herätä myöhään ja huomata pimeyden jo hälvenneen. Aivan ihanaa!


Yksin ollessani syön aamupalan keittiön ikkunan ääressä ja katselen maisemia. Kirkon torni näkyy meillä kaikkiin ikkunoihin ja sen takana iso mäki, jota vuoreksikin sanotaan. Välillä usva nousee järveltä, välillä maisema on kuuran huurtama.


Tehtaan savut ja höyryt värjäytyvät aamuauringossa punertaviksi tai katoavat tuulella nopeasti kaukaisuuteen.


Alhaalla kadun varressa on vanha elokuvateatteri, joka on jo poistunut käytöstä. Vanha puutalo on kuitenkin kaunis ja katselen sitä usein. Välillä päiväkotilapset kulkevat ohitse narusta kiinni pitäen ohjaajiensa kanssa, välillä nuoret polkevat kiireisenä kouluun. Poliisiauto ajelee hiljaa ohitse keskustan liikennettä tarkkaillen. Naakat lopettelevat taidokasta aamulentoaan ja häipyvät jonnekin ruoan hakuun. Ihmiset astelevat jalkakäytävällä määrätietoisena, ehkä töihin kiirehtien.

Ja minä vain istuskelen rauhassa kahvikupin kera ikkunasta katsellen. Ah, miten kiitollinen olen! 💖

3 kommenttia:

Tita kirjoitti...

Ah, odotan kun voin viettää samanlaisia aamuja ilman kiirettä. Ja kyllä kuva vanhasta Bio Säteestä tuo muistoja mieleen. Siellä on katseltu Saturday Night Fever ja Grease. Ja myös ihan ensimmäinen Tähtien sota. Ja muistatko, kun meidän piti koulusta mennä katsomaan sellainen "venäläinen pakkoelokuva". Se oli niin pitkä, että oli 2 kelaa. Ja ihan noin sattumankaupalla tuo leffateattelin kelatyyppi laittoi "vahingossa" toisen kelan ensimmäisenä. Eli kukaan ei tajunnut mitään koko leffasta :)

Jaana kirjoitti...

Muistan kyllä hämärästi tuon kouluelokuvan. Harvinaista erilaisuutta oli päästä oikein elokuviin, mutta lopputulos oli aika seko! Nyt naurattaa, vaikka ei ehkä silloin...

Silloin luettiin kirjoja koulussa. Muistan Tuntemattoman sotilaan, joka teki minuun lähtemättömän vaikutuksen, kuten niin moniin muihinkin. Keskustelusta kirjan lukemisen jälkeen ei ole kyllä mitään muistikuvaa. Ja englannin ope luetutti Tinttejä!

Meillä on ollut jo pitkään uusi elokuvateatteri, jopa 2 salia, vanhalla kauppiksella.

Arja kirjoitti...

Kiireetön aamu on aivan ihana! Näitä eläkeläisetuja.