Kovasti pähkäiltiin joka paikassa, tuleeko talvi ollenkaan ja saadaanko lunta. Kulunut viikko sen sitten paljasti: Luminen talvi on täällä. Koko viikon on satanut ja vaikka ei mitään sankkoja lumipyryjä ole kohdalle osunut, melkein jatkuva sade on saanut penkat kasvamaan. Ihan on talven tuntu ja lunta riittämiin - ainakin minun mielestäni.
Äsken vein roskia pihalle ja taas tuprutti oikein tuulen kanssa, joten erityisen raaka sää oli vastassa ulko-ovella. Minä, joka en oikein lumesta välitä, olen lohduttautunut sillä, että onneksi ollaan jo helmikuussa. Kuukausi talvea ja maaliskuussa alkaa jo päivisin aurinko lämmittää.
Torstaina testasin luitteni kestävyyttä, kuten joka talvi on tapana. Töistä tullessa yläkoulun liittymässä oli auto tehnyt käsijarrukäännöstä ja kirkkaan jäisen renkaanjäljen päälle oli satanut hiukan pakkaslunta. Siinä sitten lankesin vasemmalle kyljelleni. Onneksi ei sattunut. Vähän kämmenessä tuntui, ja seuraavana päivänä siinä oli komea mustelma. Onneksi ei pahempaa!
"Maaliskuu maksaa helmikuun heleät päivät", sanoo suomalainen sananlasku. Olisipa nyt tässä kuussa kunnon pakkaset, jotta kevät pääsisi maaliskuussa alkuun. Saa nähdä... Toivoa voi kuitenkin aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti