Miten voikaan olla huikaisevan kauniit suomalaismaisemat! Joka kerta tänne Kolille saapuessa sydän huokaa ihastuksesta. Ei ihme, että kultakauden taiteilijat ovat tätä kansallismaisemaa kilvan ikuistaneet.
Runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme lähes kolmen tunnin kävelylle. Ilma oli viileä, mutta yhtään ei satanut. Oikeastaan ihanteellista patikointiin. Ukko-, Akka- ja Paha-Koli tietenkin kierrettiin ja sen lisäksi kauniita lehto- ja niittymaisemia.
Silmiin pistävää joka puolella oli katkenneet kuusenlatvat ja kaatuneet puut. Ihan "hävityksen kauhistus" oli luonnossa joka puolella. Respan neitokainen kertoi, että viime talvi tykkylumineen aiheutti kaaoksen.
Ajelimme myös Paalasmaan saarella ja kävimme katsomassa vuoden 1959 lokakuussa sattuneen veneonnettomuuden muistomerkkiä. Onnettomuudessa saaren asukkaat menettivät 15 nuorta. Koskettava tapahtuma ventovieraalle, saatika sitten niille, joilla on henkilökohtaisia muistoja asiasta. Saaristo oli todella kaunis, vaikka minua aina lossimatkat vähän jännittävät.
Täällä on osa hotellihuoneista myllerryksessä. Kun tammikuussa varasin yösijaa hotellista, ei remontista ollut tietoakaan. Saimme tämän vuoksi spa-liput ja hemmottelupaketin tervetulotoivotuksena. Niinpä illalla saunoimme ja nautimme erilaisissa kylpylän altaissa Pielisen selkää ja saaria ihaillen. Huoneen maisemakin on vertaansa vailla.
Ei pyöri enää työasiat mielessä. Täydellinen loman aloitus!
2 kommenttia:
Suomessa kesämatkailu on nautinnollista. Ja aina kun sattuu jotakin erikoista, muistaa myöhemmin paremmin reissun.
Oli mukava lähteä kotimaan lomalle. Suomessa on niin paljon nähtävää.
Lähetä kommentti