Vuosi sitten sai äitini kutsun Taivaan kotiin. Tänään on mielessä pyörineet vuoden takaiset tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset. Kiitollisena muistelen iloista, tarmokasta äitiäni.
Tyyni alkusyksyn päivä houkutteli souturetkelle. Olikin ihanaa olla järvellä, kun aurinko paistoi autereisesti pilviverhon takaa ja luonto oli hiiren hiljainen.
Kiireisen työviikon päätteeksi hiljaisuus ja luonnon kauneus tuntuu hyvältä. Ihana vain olla, jutella ja levätä.
1 kommentti:
Hienoa, kun on kauniita muistoja, jotka me voidaan pitää mukana.
Lähetä kommentti