keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Niin ihanaa


Työt ovat alkaneet taas vauhdikkaasti. Ei mitään ihmeellistä, mutta vain sitä samaa kiirettä ja muutosta, joka on niin tyypillistä tämän ajan työelämälle. Huvitti, kun ruokasalissa oli lappu, että loppuviikon ruokalista muuttuu. Kilpailutusten jälkeen uudet tavarantoimittajat aloittivat "ei oolla", joten pastaa pukkaa. No, hyvä, että on ravitsevaa ruokaa riittävästi, vaikka ei ihan sitä, mitä on suunniteltu.

Sama oli sähköisen reissuvihkon kanssa. Ylläpitäjä vaihtui, jolloin opetettavia ryhmiä häipyi eikä merkintöjä ole voinut tehdä. Aikaa meni, kun ihmettelin, onko minussa vika vai ohjelmassa. Tänään oli osa ryhmistä palautunut, mutta muutamasta piti vielä ilmoitella sihteerille. Turhaa energiaa palaa, kun yksinkertaiset asiat eivät toimi ja niiden kanssa säädetään.

Onneksi on villasukat! Kudoin mustat - lempisellaiset - valmiiksi ja aloitin valkoiset. Niin mukavaa pään tyhjennystä ja aivojen nollausta, suosittelen! Pitää vain varoa, ettei kädet tule kipeäksi. Lankavarasto on huvennut, joten uusia keriä täytyy käydä hankkimassa.

Nyt teen vain yksivärisiä sukkia, sillä en tällä kertaa jaksa langanpäiden päättelyä. Laiskalle sopivaa hommaa neuloa yhdellä ja samalla värillä.  ;>)

4 kommenttia:

Blyygi Blumsteri kirjoitti...

Tunnustan, en osaa kutoa kantapäätä sukkaan...

Jaana kirjoitti...

Opettelepa! Jäät koukkuun...

pappilanmummo kirjoitti...

Sukkaa pukkaa ja kahta sukkaa yhtäaikaa! Sukkia täälläkin neulotaan, mutta kirjavia, koska yrittelen hävittää jämälankoja.

Jaana kirjoitti...

Neulon aina molempia sukkia yhtaikaa, niin ei tarvitse miettiä, mitä on tullutkaan tehtyä ensimmäisessä.