Uh, mikä päivä!

Aamulla lähdin kaupunkiin. Olikin työntäyteinen päivä. Kotona pesin kolme koneellista pyykkiä, joista yksi oli äidin. Pakastin vihdoin mansikatkin, vaikka välillä jo luulin, että ne jäävät tänä kesänä laittamatta. 

Söin työn touhun lomassa jätskiä, kun kotona jääkaappi ammotti tyhjyyttään. 

Äidille kävin kaupassa, jaoin pitkin kaupunkia ilmoitustauluille Urkuviikkomme mainoksia ja sitten lähdin koululle. Hyvä olikin, sillä siellä oli pulpetit sekaisin ja kantelin niitä tilasta toiseen. Ei ole kyllä minun hommani, mutta ei sitä olisi kukaan muukaan tehnyt!

Sain oman luokkahuoneeni kuntoon ja siitä olen tyytyväinen. Monta asiaa pitää vielä kuitenkin tehdä, ennen kuin oppilaat tulevat. 

Jossain vaiheessa ukkosti oikein kunnolla. Olin silloin kaupassa ja yritin valojen välkkyessä tehdä nopeasti ostokset. Sähköjen katketessa olisi kaupanteko loppunut lyhyeen. Selvisin kuitenkin ostoksista kunnialla. 

Nyt olen ihan puhki ja valmis yön lepoon. Mieli taitaa kuitenkin käydä ylikierroksilla, joten turha luulla, että uni vielä tulisi! Päivän lehti on lukematta. Se taitaa olla oivaa mielentyhjennystä!

Työt mielessä

Horsma kukkii kauniisti tien varsilla. Minulle se kertoo loppukesän alkaneen varsinkin, kun elokuu lähestyy. Ilmankos parina päivänä ovat työasiat pyörineet mielessä. 

Eilen ja tänään aamupäivästä olen tuonut läppärin verannalle ja tehnyt monta tuntia töitä. Vielä viikko lomaa, mutta ei auta muu kuin tarttua hommiin! 

Päivitin koulun ja oman luokkani nettisivut sekä vanhemmille lähteviä tiedotteita. Nyt on mieli hyvä, kun nämä pakolliset, tärkeät jutut ovat jo valmiina. Paljon muita asioita odottaa ja aina on hyvä saada jotain jo tehdyksi alta pois.

Kesästä ja lämmöstä on silti ehtinyt nauttia aivan riittämiin. Tänään karsin taas  rannan puista oksia ja niittelin heiniä. Olen uinut joka välissä ja postiretkellä katselin vanhoja heinäseipäitä, joita ei ilmeisesti ole aikoihin käytetty. 

Nyt ukkostaa ja vettäkin satoi. Katto ropisee mukavasti...

Leppälinnun pesintä

Seurasin joitain viikkoja sitten leppälinnun pesintää ystävän mökillä. Pesä oli varsin ovelassa paikassa!

Pihahommia

Kyllä sitä on höpsö keväällä! Kukkia pitää olla joka paikassa ja näin helteillä ei meinaa ehtiä kastella niin nopeasti, kun toisesta päästä kukat jo alkavat lurppia!

Mystisestä siemenpussista, jonka keväällä kylvin, tuli kauniita ruiskukkia, lempisellaisiani! Nyt niitä on ulkona ja sisällä maljakossa. Ne ovat niin kauniita mutta aika pitkiä. Ukkossade ne laittaa sileäksi, jos rankasti lähipäivinä sataa. Pitää muistaa nyt nauttia, kun vielä kukoistavat.

Kukkien kastelun lisäksi vietin neljä tuntia puutalkoissa. Sahasin vaahterasta ja männyistä alaoksia pois. Siirsin puolitoista puupinollista polttopuita uuteen paikkaan ja lisäksi tein kaatuneen koivun isoista oksista oksaleikkurilla kalikoita. Niillä lämmittelen saunaa pari kertaa. Itse runko jäi moottorisahamiehen pilkottavaksi. Ehkä sellainen vielä pihaan ilmestyy ;=) Toivossa elän...

Oli hauskaa pulikoida välillä uimassa ja taas jatkaa työ tekoa. Päivä ei ollut niin helteinen kuin edelliset, joten oli mukava käyttää se hikisiin hommiin. Työasiatkin alkavat mielessä pyöriä, joten huomenna jotain ihan muuta luvassa!

Uimareita, osa 2

Ihana kesäsunnuntain aamu. Pulahdin uimassa ja sitten osallistuttiin The heART -messuun, jossa oli kirkkosaliin tehty erilaisia alttareita mm. ilon, surun ja rakkauden. Ne olivat todella puhuttelevia. Kiitos tekijöille! Myös messu oli ajatuksella suunniteltu ja juuri omaan elämääni paikallaan. 

Messun jälkeen mökin pihamaa pelmahti taas väkeä täyteen. Uimme ja erilaisia pyyhkeitä oli kaidenäyttelyssä ihailtavana. Tämä suloinen koirapyyhe oli pienimmän uimarin lämmikkeenä, vaikka vesi oli kyllä kuin linnun maitoa meidän isompien mielestä. 

Ruoan laittoa, yhdessä syömistä, veneilyä, "hyvät kahvit", höpsöttelyä lasten kanssa... Niin ihanaa! Jossain vaiheessa minut komennettiin päiväunille ja nukuinkin alamökin saunakamarissa tunnin verran makoisasti. Ilmankos nyt ei nukuta yhtään!

Illalla mökin hiljennyttyä selvitin tiskivuoren ja imuroin "vähän". Huomenna vilkkaan viikonlopun jälkeen on tulossa luultavasti rauhallinen päivä. Aion nukkua myöhään ;=) Kauniita unia!

Uimareita

Tänään tuli mökille uimaan ja kesäpäivästä nauttimaan sisareni kahden lapsensa ja äitimme kanssa. "Minun tätini", kiljaisi kolmevuotias minut nähdessään ja tietenkin tädin sydän kierähti rinnassa onnesta. 

"Lapsellisen" ruoan laittoa ja letun paistoa oli minun ohjelmassani, jotta muut saivat nauttia. Uitin Samppaa moneen otteeseen ja hän oli ihastuksissaan polskiessaan kellukkeilla ja uimarenkaalla. 

Soutelemassa kävimme ja Samppa istui pelastusliiveineen niin kauniisti veneessä. Hän olisi halunnut poiketa jokaisella mökillä, joiden ohitse soudimme. Parun kanssa palattiin lopulta omalle mökille, kun niin kivaa veneessä oli. Selvästi kalastajan poika!

Äsken palasi vierasrevohka takaisin kaupunkiin ja minä ryhdyin laittamaan huushollia järjestykseen. Ilmalämpöpumppu on viilennellyt sisäilmaa, joten mukava tiskata keittiössä astiavuori. Koko päivä on kulunutkin ulkoilmassa 30 asteen helteessä. En valita, ihanaa!

Laiturilla

Ilta-auringossa blogin päivitystä laiturilta... Mielettömän hienoa elää helteistä jaksoa kesäloman lopulla. Lämpöä, kalojen hyppimistä rantakaislikossa, kuikkien soutelua läheisessä lahdessa, kurkien kaukaiset huudot... Ah, niin kaunista ja täyttä kesää!

Tänään on myös istuttu autossa useita tunteja. Sen lämpömittari näytti ulos suurimman osan ajasta +32 astetta, joten kiitollisia saadaan olla nykyajan ilmastoinnista. Toista se oli lapsuudessa! Silloin helteellä autoilu oli silkkaa hikoilua. 

Viime päiviä on varjostanut ystäväni läheisen yhtäkkinen kuolema. Kesä kauneimmillaan, mutta surun varjo koskettaa. Sellaista on elämä, suunnatonta iloa ja seuraavassa silmänräpäyksessä suurta surua. Elämä kuitenkin jatkuu. Huomenna, jos Luoja suo, saamme taas nauttia kesän iloista!

Hellettä

                                       

Nyt on lämpöä viileän kesäkuunkin edestä. Olen niin nauttinut!

Ystäväni on pitkästä aikaa päässyt mökille ja vietämme laatuaikaa toistemme seurasta nauttien. Mistään ei oteta paineita, ollaan vain ja tehdään mitä mieleen juolahtaa. Sellaista kesäloman pitää tietenkin parhaimmillaan ollakin!

Äsken havahduin suuren auton tuloon naapurimökin ja meidän yhteiselle parkkipaikalle, joka on yleensä vain vieraiden käytössä. Kävin katsomassa, onko suurensuuri rekka ajanut harhaan. Ei ollut. Naapurissa ei ollut ketään, mutta Itellan logistiikka-auto toi jotain suurta heille.  Voi kuljettaja raukkaa! Hän ei päässyt peruuttamaan pihaan, kun auto ei kääntynyt. Joutui ajamaan tietä takaisin takaperin ja kääntämään jossain ja peruuttamaan uudelleen mökille. Aika moista teatteria! Taisi olla peilit ja muut ulokkeet vaarassa puiden runkojen välissä. Siellä se rekka vieläkin jyllää!

Minä olen jo aikoja sitten oppinut sanomaan, että pienimmällä mahdollisella autolla perille. Mökkitiet ja pihat ovat rajalliset. 

Olisin lähdössä torille, mutta pitää odottaa, kunnes tie on vapaa. Voi mennä aikaa...

Raivuuta

Rannassa kasvavien tervaleppien juurelle tulee vesoja, joista en pidä yhtään. Ne pitää siis poistaa parin vuoden välein. Tänään oli se päivä. Monta tuntia huhkin rannassa, kävin välillä uimassa ja jatkoin rantapuiden alaoksienkin sahaamisella.

Viime kesänä sain ystävältä Raiva-nimisen työkalun, jolla on helppo nyhtäistä vesoja maasta. Pihlaja varsinkin valtaa ahkerasti rinnettämme. Tuo työkalu on niiden poistamisessa maanmainio ja työ sujuu kevyesti eikä tarvitse olla kaksinkerroin huonossa asennossa. 

Nyt voi sitten vain nauttia kätensä töistä! Olen ollut koko päivän ulkona enkä vieläkään malta mennä sisälle. Blogin päivitystä alamökin verannalla ilta-auringossa, ah! Tätä sitten talvella kaiholla muistellaan...

Mansikkakakkua

Ihana tehdä ja syödä mansikkakakkua! Kesän maku...

Sain illalla vieraita, joten täytekakku oli paikallaan. Kovin kaunis siitä ei tullut mutta maistui ihan siltä kuin pitikin. Täällä mökillä sähköhella paistaa miten sattuu, pursottimen virkaa hoitaa voipaperitötterö, kakkulapio on viime kesän juhlien jäljiltä hukassa, mutta ei haittaa. Kaikki hoituu, kun käyttää mielikuvitusta. 

Oli kiva tavata ja päivittää kuulumiset. Lapset kasvavat vuodessa huimaa vauhtia ja aikuistenkin elämässä tänä aikana tapahtuu kaikenlaista. Hassua oli, että perheen isälle oli sattunut sama onnettomuus kuin minulle talvella. Käsikin oli sama eli oikea. Vertailtiin hoitokäytäntöjä ja huomattiin, että jonkin verran eroa oli. Toivottavasti hänen peukkunsa paranee yhtä hyvään kuntoon kuin minun.

Nyt ryhdyn tiskaamaan!

Kesäpäivää...

                                 

Ihanan aurinkoinen kesäpäivä ollut tänään. Aamulla aikaisin ennen kuutta oli sakea sumu mökin ympärillä. Parinkymmenen metrin päässä olevaa järveäkään ei näkynyt. Myöhemmin herätessäni aurinko paistoi täydeltä terältä ja sumu oli tiessään.

                                 

Aamupäivästä pesin keittiön matot. Meillä on säästetty vanhan hetekan puolikas siihen touhuun. Ylämökin nurmikolla kaukana järvestä sujuu pesu sutjakasti eivätkä vedetkään valu järveen. Olin viikko sitten pesemässä oikein matonpesupaikalla osan, mutta nyt en viitsinyt muutaman maton takia sinne lähteä.

                                  

Mattopyykin jälkeen juoksin vedessä lähes puoli tuntia. Ihanaa, kun vesi on lämmennyt ja vesijuoksukin onnistuu. Vähän vilu oli jälkeenpäin, joten luin kirjaa napasillani auringossa. Välillä tuli pilvet eteen pidemmäksi aikaa, joten kääriydyin torkkupeiton alle odottelemaan lämpöä. 

Kesken kaiken ilmestyi pihaan kaksi miestä moottorisahan kanssa. Mökkimme takana olevan metsän omistaja tuli poikansa kanssa kaatamaan tiemme varressa olevaa koivua, joka on ollut pahasti kallellaan. Juuri ja juuri ehdin luikahtaa pukemaan mekon päälle, etteivät yllättäneet ihan ilkosillaan! ;=)

Vielä pitäisi napsia rinteestä pois pihlajantaimia, jotka innolla valtaisivat kaikki paikat. En tiedä, viitsinkö vai nautiskelenko kirjan luvusta. Niin mukavaa, kun voi puuhastella ulkona kaikenlaista tai vain olla. Kesäpäivän viettoa parhaimmillaan!

Pääkallo yllätti!

             

Kaikkea hassua sitä sattuukin! Ostin Helsingin matkalla pikku kiireessä kesäpuseron, joka oli mielestäni kaunis väreiltään ja ruusuineen. En yleensä osta printtipaitoja, mutta nyt hairahduin. 

Tänään laitoin paidan päälleni ja lähdin aamulla kaupunkiin pesemään pyykkiä ja viemään sisarentyttären synttärilahjaa. (Onnea Emma!) Ja mitä huomasinkaan katsoessani kodin suuresta peilistä itseäni: Paidassa on ruusujen keskellä PÄÄKALLO! Luulin ostaessani siinä olevan jotkut rakennuksen rauniot. Kyllä nauru maittoi! Olen tyrskinyt asiaa pitkin päivää ja tuntenut olevani 15-kesäinen hevityttö!

Nyt on menossa rauhallinen lomaviikko ilman suunnitelmia. Olen nauttinut aikamoisten, yllättäviäkin tapahtumia tulvillaan olevien viikkojen jälkeen yksinolosta mökillä ja hiljaisuudesta ympärillä. Tosin kännykkä on ollut ahkerassa käytössä ;=)  Perjantaina saan tuttavaperheen vieraisille ja sunnuntaina tapaan vanhan ystävän, jonka kanssa nähdään yleensä vain kerran vuodessa. Ihanaa loman ja kesän viettoa!

Ruislimpun leivontaa

Sain viime viikolla seurata perinteisen ruislimpun leivontaa taikinajuuresta. Erikoiseksi asian teki se, että homma tehtiin kesäkeittiössä ja leivinuuni sijaitsi avotaivaan alla järven rannassa kalliolla.

 Taikinasta tuli parikymmentä ruislimppua, joten jauhojakin tarvittiin aika paljon.

Tarkoitukseni on tehdä kuvista diasarja, jota voi oppilaille näyttää silloin, kun käsittelemme aihepiiriä Pellolta pöytään.

Vanhan leipälapion kanssa leipuri sai heilua useammankin kerran, ennen kuin leivät olivat tuoksuvina pois uunista. 

Leipuri oli muurannut leivinuuninsa aikoinaan omin käsin. Kivilläkin oli oma tarinansa.

Kun leivät valmistuivat, tuoksu oli huumaava. Kummasti paikalle kerääntyi päivän aikana väkeä, jotka lähtivät limppu tai kaksi kainalossa koteihinsa! Myös minä sain omani, tosin pyynnöstäni valmiiksi siivutettuna. Nam, oli niin maukasta!

Kalevalaista

           

Sunnuntaina kävimme katsomassa paikallisen kesäteatteriesityksen Alus täynnä aartehia. Se perustui suurelta osaltaan Kalevalan loppupään runoihin. Hyvän ja pahan taistelu sekä Sammon ryöstö olivat keskeisimpiä aiheita. Vuoropuhelut etenivät Kalevalan mitalla. 

Esitys on teosofiyhteisön jokakesäinen voimanponnistus. Puvustus on viimeisen päälle mietitty ja hienosti toteutettu, samoin elävä, itse sävelletty musiikki. Välillä moniäänistä laulua säestettiin kanteleella. Näyttelijät eläytyivät osiinsa ja esitys eteni sujuvasti.

          

Näytelmä oli hieman poikkeava aiheeltaan. Yleensähän kesäteattereissa esitetään kepeitä kassamagneetteja, harvemmin kansalliseepokseemme perustuvia kappaleita. 

Esitys oli ihan mukava ja sujuva. Minua vain vaivasi pienoinen väsymys, joka jonkin verran haittasi keskittymistä. Teatterin jälkeen otinkin kunnon päiväunet. 

Kesäyö

Aurinkoa, mansikoita, uimista, valvomista... Kyllä Suomen kesä on ihana! Viime päivät ovat menneet vain kesästä ja hyvästä seurasta nautiskelemiseen. 

Kummityttö kavereineen on mökillä ja minä olen ollut ystävän luona. Viime yönä ajelin kahden maissa kesäyössä tänne kaupunkiasuntoon, jossa yö oli kuuma ja hikinen, vaikka ovia ja ikkunoita oli auki. 

Keskellä yötä ajamisessa on hyvät puolensa. Liikkeellä oli vain vähän autoja ja onneksi vielä vähemmän eläimiä. Huoltoasemalla poiketessani puoli kahden aikaan viereisestä autosta nousi työkaverini. Oli hassunhauskaa tavata kesäyössä ja vaihtaa kuulumiset. Totesimme molemmat tyytyväisenä laulun sanoin, että "vielä on kesää jäljellä..."

Neljä tuntia yöunta takana. Sillä pärjää tämän päivän. Mökille vetää mieli...

Kesäilta ja Semmarit

Semmareiden eli Seminaarinmäen mieslaulajien konserteissa on tullut käytyä vuosikymmenet, yleensä kerran vuodessa. Konsertit ovat hyvän mielen musaa taitavasti laulettuna ja hullunhauskoilla koreografioilla. Kerrassaan nautittavia keikkoja on koettu!

Tänään olimme kesäkiertuetta seuraamassa. Aurinko paistoi, kuoro pani taas parastaan ja oli hulvattoman hauskaa. Ihan pakko oli riekkua mukana. Ei vain pysynyt paikoillaan. 

Kiitos, Semmarit, taas kerran iloa ja hyvää mieltä pursuavasta keikasta. Mukana ollut ensikertalainenkin tykkäsi kovasti!

J. Karjalaista teatterissa

Eilen kävin kesäteatterissa ystäväpariskunnan kanssa. Menimme minun autollani ja "sain" taas ajaa, vaikka kyllä tarjosin avaimia seurueemme ainoalle miehelle. Eivät kelvanneet!

Doris ja laulumies oli oikein kiva, kepeä musiikkinäytelmä, joka sisälsi 17 J. Karjalaisen laulua. Näyttelijät hoitivat niin esitys- kuin myös laulupuolen hienosti ja bändi, jossa soitti serkkuni poika, selvisi säestystehtävästään ammattimaisesti. Yleisönä sain vain heittäytyä nautiskellen katselemaan ja kuuntelemaan. Musiikki vetäisi niin mukaansa, että oli ihan pakko vähän jammailla mukana. 

J. Karjalaisen musiikki on sattuneesta syystä ollut kovasti esillä viime vuoden aikana. Itsekin sitä kuuntelen aina tilaisuuden tullen. Oppilaiden kanssa lauletaan Sankareita, Apinaorkesteria ja Väinöä. Tässä esityksessä musiikki sopi saumattomasti kepeän juonen lomaan. Tosin juonessa käsiteltiin ihan vakaviakin juttuja kuten yksinhuoltajuutta, rasismia ja taloudellisia haasteita. 

Kesäteattereissa on sesonkiaika. Ainakin tämä näytelmä täytti odotukset, ylittikin!

Illalla tai paremminkin yöllä katsottiin jalkapalloa kello kahteen. Nyt aamulla piti herätä jo seitsemältä odottamaan nuohoojan käyntiä, ettei yllätä yökkärissä sängynpohjilta. Ei herraa vielä näy!

Hellepäiviä

Ihanaa kesää! Olen niin nauttinut viime päivistä: Veneilyä, mattopyykkiä, uimista, hyvää ruokaa...

Perinteinen mökkijärven kierto autolla pikkuteitä pitkin tapahtui tänään. Oli kiva istuskella laavulla ja katsella mökkijärven erilaisia maisemia. 

Kummityttö kaverinsa kanssa ilmestyi skoottereilla 30 km päästä. Tunti oli mennyt ajaessa. Onneksi ei sattunut mitään mökkitien isoissa mäissä ja kotimatkakin oli sujunut hyvin. Hauska vierailu!

Nella-koira on sunnuntaista lähtien ollut täällä nautiskelemassa. Sekin on uinut monta kertaa ja paimentanut ihmisiä, tapansa mukaan. 

Tosi mukavaa, kun lämpöä vielä riittää loppuviikoksikin!

Ps. Saksa-Brasilia -pelin ensimmäinen puoliaika 5-0. Omituinen peli!

He saivat toisensa

Oli ihana juhlia lauantaina serkkuni häitä. Morsiuspari oli lentänyt Usasta Suomeen, sillä molemmat asuvat siellä ja sulhanen on lisäksi kotoisinkin rapakon takaa.

Vihkiminen oli kaksikielinen, suomeksi ja englanniksi, morsiamen veljen toimittamana. Vieraiden oli helppo seurata tilaisuutta, sillä koko vihkikaava oli painettu molemmille kielille. Vieraiden joukossa oli paljon SLS:n väkeä, sillä morsian veljineen ja monet muutkin olivat entisiä Taiwanin lähetyslapsia tai työntekijöitä.

He saivat toisensa ruusun terälehdillä astellen! Häät aina herkistävät. Nyt en tarvinnut nenäliinaa, mutta lähellä oli. Nautin suunnattomasti, kun sain jakaa vihkiparin tärkeän päivän sekä viettää koko viikonlopun kummityttöni kanssa, puhumattakaan sukulaisten kirjosta. Lisäksi on aina hauskaa juhlia, pukeutua viimeisen päälle ja nauttia hyvästä seurasta ja mielettömän ihanista ruoista.

Sunnuntaina aamupalan jälkeen lähdimme ajelemaan kotia kohden. Liikenne oli aika vilkasta. Vaikka nautin ajamisesta, moottoritiellä paahtaminen useita tunteja sataakahta tai -kolmeakymppiä ei ole kuitenkaan ruuhkaisella tiellä kovin mukavaa, kun pitää olla niin tarkkana koko ajan jatkuvine kaistanvaihdoksineen. Olisi ollut muitakin kuskeja tarjolla, mutta ajattelin "uhrautua".

Turvallisesti päästiin kotiin ja nyt vain levätään ja nautitaan ihanasta lomasäästä. Vesi järvessä on alkanut myös lämmetä ihan uintikelpoiseksi. Kesä on vihdoinkin palannut!

Vantaalla

Viime päivät ovat sujuneet vauhdikkaasti shoppaillen, kummipojan sekä ystävien seurasta nauttien. Eilen katseltiin ystävän kanssa jalkapalloa ja tänään on lähdetty ajelemaan pääkaupunkiseudulle. 

Onneksi matka sujui turvallisesti ja uusi Tom-Tom näytti luotettavasti loppureitin. Ajoin itse koko matkan, kun oli virkeä olo. Välillä poikettiin syömässä.  

Nyt levätään, pukeudutaan ja kohta lähdetään serkkuni vihkiäisiin ja hääjuhlaan. Mukava loppupäivä tiedossa!

Sataa...

Koko päivän on ollut harmaata ja satanut. Vieläkin tihkuttaa. Verannan kukat roikkuvat märkinä...

Tänään on ollut siis oiva kaupunkipäivä. Jyväskylässä hoidettiin monta asiaa, käytiin syömässä ja katseltiin vanhaa opiskelukaupunkia, joka on kovasti muuttunut siitä, kun yliopiston käytävillä aikoinaan neljä vuotta harhailin. Paljon oli uusia rakennuksia ja liikennejärjestelyjä viime käynnistä, josta on muutamia vuosia.

Kävin äsken uimassa ja vesi oli kylmää! Olen uinut lähes joka päivä viileästä säästä huolimatta. Ei uskoisi heinäkuun aluksi...

Rastas

Tänään olin kastelemassa vanhassa pystyyn nostetussa veneenpuolikkaassa majailevia orvokkeja. Yhtäkkiä alkoi rastas hyökkäillä päälleni. Se teki monta syöksyä ja aina vain lähemmäksi. Katsoin parhaaksi perääntyä kauemmaksi. Aikani seurattuani huomasin, että rastaalla oli pesä kirjosiepon pöntön päällä kukkaveneen vieressä.

Myöhemmin katselin ikkunasta, miten emo kiskoi nurmikolta monta matoa esiin. Sitten se keräsi ne nokkaansa ja lähti viemään poikasilleen. Ylämökin ympärillä oleva luonnonnurmi näyttää olevan sille mieluinen matojen etsimispaikka. Napsin ikkunan läpi muutamat kuvat.