Ilman ihmeitä

Tämä päivä on ollut ihmeitä pullollaan ja kaikki liittyvät ilmaan!

Aamulla yhdeksältä tuli ilmalämpöpumpun asentaja ja ahersi neljä tuntia. Välissä kahviteltiin ja lopulta kone alkoi hiljaa hurista. Asentaminen oli mielestäni sellaista henkimaailman touhua, että olin ihan ihmeissäni lopputuloksesta: Se siis toimii!!

Olin myös iloisesti yllättynyt sekä ulkonäöstä että äänen voimakkuudesta. Pitkään asiaa jarrutellut sisäyksikön "rumuus" vanhassa hirsiseinässä ei ollutkaan niin kauhea. Kun saatiin kaikki roinat seinälle takaisin sen seuraksi, aparaatti tuntui asettuvan paikalleen eikä juurikaan enää häiritse silmää. Lisäksi hurina oli paljon hiljaisempaa kuin olin kuvitellut. Nyt ei mökissä ole enää hädän päivää, ei kylmällä eikä kuumalla ilmalla! (No, ei täällä ennenkään ole tarvinnut kylmyydestä kärsiä, mutta helteiden kanssa on ollut toinen juttu!)

Perin kummallista ilmalämpöpumpussa on se, että pakkasellakin se saa kylmästä ilmasta irti lämmintä. Ei tahdo mahtua minun kaaliini!

Toinen varsinainen yllätys tapahtui iltapäivällä. Olin jo pitkään kuunnellut helikopterin hurinaa, mutta lentokonetehdaspaikkakunnalla on niin totuttu kaikenlaisiin pörinöihin, etten ensin edes kiinnittänyt asiaan huomiota. Vasta kun ääni voimistui voimistumistaan, lähdin laiturille katsomaan. Siellä oli vastassa tämä näkymä:

Helikopteri harjoitteli aivan meidän laiturimme edessä joidenkin satojen metrien päässä veden yllä "leijumista" ja peruuttelua.  Vesi vain pöllysi ja toivoin, että kone pysyy ilmassa! Olin kymmenisen minuuttia sellaisessa lentonäytöksessä, että silmät aivan levisivät! Jostain olin saanut hairastua kameran mukaani ja sain monta kuvaa ja lisäksi myös videoita.

Olipahan taas elämys! Eräänä menneenä kesänä samassa paikassa harjoiteltiin koko iltapäivä vesitasolla laskeutumista ja nousua. Hornettien kieputukset taivaalla ovat tietenkin arkipäivää. Koskaan en ole ajatellut, että lentotoiminta häiritsisi. Lentokonetarkastajan tyttärenä mielessä ovat isän sanat: "Se on leivän ääni!"

Mielenkiintoisia olivat ilman ihmeet tänään!

Melkein täydellinen kesäpäivä

Ihana hellepäivä on illassa. Tarkemmin kelloa kurkistaessani taitaa olla jo torstain puolella. Valoisa kesäyö ei vielä vain nukuta...

Tämä päivä on mennyt täysin vain kesästä nautiskellessa. Olimme aamulla pitkällä souturetkellä, uimme moneen otteeseen,  lueskeltiin lehtiä ja vain oltiin. Pihakeinussa katoksen alla otin makoisat päivänokoset. Ritariperhosta yritin kuvaan vangita, mutta se oli varsin itsepäinen ja karkasi, kun sain kameran käsiini. Jonkunmoisen otoksen siitä kuitenkin sain.

Illalla lähdin taas konserttiin. Tällä kertaa kuunneltiin Wienin mestareita Mozartia, Schubertia ja Brahmsia Vera Vaidmanin ja Emanuel Krasovskyn, viulu ja pianoduon tulkitsemana. Oli niin kaunista! Varsinkin tuttu Schubertin sonaatti "Arpeggione" hiveli sielua.

Vielä pyörii sävelet päässä. Ulkona on hiljaista, tyyntä ja valoisaa. Malttaakohan tässä kesäyössä mennä nukkumaan lainkaan?

Mäntän Musiikkijuhlat

Tänään alkavat Mäntän musiikkijuhlat, nuoriin taiteilijoihin keskittyvä pianofestivaali. Tämä kesä on kolmastoista juhlien historiassa. Minulta vain yksi kesä,v. 2001, jäi välistä.

Tänä vuonna aiheena on Liszt 200 vuotta - Vaeltavan virtuoosin monet kasvot. Kuulemme siis romantiikan ajan musiikkia mutta myös muuta. Konserttien lisäksi samalla järjestetään pianonsoiton mestarikursseja.

Yhdeksän päivän ajan on tiedossa ihania konsertteja Mäntän Klubin arvokkaassa ympäristössä. Minulla on tilattuna etukäteen viiteen konserttiin liput ja lisää menen seuraamaan, jos selkä kestää istumisen.

Kansainvälistä, nuorekasta ja  huippulaatua on tarjolla!

Kyseenalainen juhannusmuisto

Juhannusaatoksi oli luvattu huonoa säätä, joten päätimme lähteä aamupäivästä käymään läheisen kylän juhannustorilla, jonne meiltä oli noin 15 kilometriä. Minulla ei ollut aavistustakaan, missä päin keskustaa tori sijaitsee, mutta lähestyessämme auto- ja ihmispaljous kertoivat oikean suunnan. Saimme auton parkkiin kauemmaksi ja kävelimme torille. Siellä tiivis ihmismuuri johdatti meidät asian ytimeen: kansanedustaja Mikko Alatalo oli juhannuskeikalla!

Jäimme muiden mukana kuuntelemaan. Mikko Alatalo lauloi vanhoja hittejään, joita hän välillä sanoitti uudelleen juhannus- ja paikkakunta-aiheisiksi. Lauluja hän ryyditti letkeällä, navanalusaiheisella puhetulvalla, jota yleisö hörähdellen kuunteli. Lopuksi hän myi levyjään ja jakeli nimikirjoituksiaan.

Minusta tuntui, että olin äitini kanssa poikkeus yleisön joukossa. Minua ei Alatalon puheet juurikaan naurattaneet, vaan tunsin syvää myötähäpeää ja vaivautuneisuutta juttuja kuunnellessani. Ihmettelinkin, että miten me tällaiseen tilaisuuteen eksyttiin!

Juhannusaattoon sopii hauska tarinointi, mutta näistä puheista ainakin minä vain kiusaannuin. Lisäksi olen niin vanhanaikaninen ajattelutavaltani, että mielestäni kansanedustajalle kuuluu tietty vastuu käytöksestään. Yksityishenkilö Alatalo voi mielestäni suoltaa suustaan mitä haluaa, mutta nyt hän on kansanedustaja. Ilmeisesti kuitenkin ääniä pitää kalastella juhannusaattonakin! Ihmettelen suuresti, keiden äänillä senaattori Alatalo on valtakirjansa uusinut.

Lievästi kiukkuisena palasin mökille, mutta juhannustunnelman palautti pilven lomasta kurkistava aurinko. Aatto sujuikin tästä eteenpäin hyvässä seurassa ja musiikkikin Radio ylen ykkösellä oli monin verroin tasokkaampaa kuin torilla! 

Juhannussunnuntaina

Laiturin nokalla loikoilen,

aurinko lämpöään antaa.

Vesi koskissa virraten

kuin musiikki korviini kantaa.

Oisko oloa autuaampaa

kuin Suomen suvessa olla?

Ihailla kukkia vehreän maan

ja loikoilla ruohikolla.

                  (Margit Koponen)

Juhannuspäivän kukkasia

Ruusut ja orvokit, kukkaset nuo, oi ystäväin,

lempeä tuuli sun luoksesi tuo.

Jo huojuvat sinikellot, luo kutsuvat niityt, pellot

ja metsäinen rinne, oi ystäväin.

                                  (suom. L. Onerva)

Juhannusaaton ilta

On ehtoo hämäräinen, ja saunat sauhuaa.

Ruislintu yksinäinen vain jossain narahtaa.

On luona tuvan seinän unikko punainen

ja jostain tuoksu heinän ui yli peltojen.

                         (Kaarlo Sarkia)

Juhannusruusuja ystäville!

Oli juhla ja juhannusilta

ja koivut ja seppeleet.

Soi laulelot rantamilta

ja helkähti säveleet.

                           (Erkki Kivijärvi)

Iloa, valoa ja kesän tuoksuja juhannukseesi!

Korkeuksissa killuvat kengät

Karilla oli tänään reumalääkkeen tiputus Taysissa. Lähdin mukaan ja humputtelin kaupungilla sillä aikaa. Olikin kiva olla kaupoissa jo yhdeksältä aamulla, kun oli niin rauhallista ja parkkipaikankin sai helposti.

Hauska juttu sattui Itsenäisyydenkadulla. Pysähdyimme liikennevaloihin ja huomasimme, että jollain raukalla voi olla juhannus pilalla, sillä kenkäpari killui korkealla johtojen päällä kadun yläpuolella. Liekö ollut nuorten jekkuja! On ollut varmaan mukavaa aamun pikkutunteina kokeilla, kuka saa heittämällä kengät jäämään korkeuksiin. Vai liekö ollut taidetta? Onhan niitä pikkutakkejakin roikkunut kymmenittäin kadun yläpuolella menneenä kesänä.

Ostin sisaren tulevalle "onkipojalle" bodyja ja vihreät kauniit lammaslakanat. Sänkyä ei vielä ole olemassakaan, mutta onhan se hyvä, että lakanat jo ovat hankittuna. Joka kerta tekisi mieli ostaa jotain kivaa, kun vauvan vaatteita näkee. Vielä kolmisen kuukautta pitää tädin tyytyä vaatteiden hipelöintiin, ennenkuin itse vauveli ilmestyy.

Lisäksi ostin Instrusta omien lasien päälle tulevat aurinkolasit. Saa nähdä, tekeekö niillä mitään. En vain jaksa ryhtyä tilaamaan voimakkuuksilla olevia, kun niistä kuitenkin saa pulittaa sievoisen summan. Vanhat on, mutta ne ovat liian heikot lukemiseen.

Kauppahallista ostettiin lihaa ja kalaa ja Sokoksesta perunoita, siikliä. Näyttivät juuri maasta nostetuilta ja hinta oli alkukesän mukainen!

Mökille palatessamme minulla särki päätä. Arvasin, että tästä tulee oikein jytkysärky, ellen ehdi buranan kanssa väliin. Onneksi oli poresellaista, joka auttoi nopeasti. Ehti jo puklaava tunne tulla, vaikka tämä ei mikään aurallinen migreeni ollutkaan. Luojan  kiitos, niitä ei ole tullut enää pariin vuoteen, mutta tämä lievempikin versio osaa olla tosi inhottava. Mistä lie taas tullut?

Suunniteltiin äsken juhannuksen ruokalistaa. Tällä kertaa ei aattona grillata, vaan Kari tekee lammaspataa ja lisäksi on kaalikääryleitä, joita rakastan. Ja mummi paistaa maailman parhaita lättyjä... nam!

Juhannuksen valmistelua

Ukkonenhan se jytisteli eilen illalla, yöllä ja tänään iltapäivällä. Satanut on, mutta välillä myös paistanut aurinko.

Koko päivä on kulunut työn touhussa. Mummia varten on rakenneltu kaiteita rappusten viereen. Hän esitti toivomuksen, että kaiteet olisivat kaikissa jyrkemmissä rapuissa ja toive on nyt toteutettu. Minä auttelin Karia ja olen kovin ylpeä sahauksistani ja porauksistani. Kohtahan osaan mitä vaan!

Ylämökin suuret ikkunat, joissa ei ole tuuletusikkunoita lukuun ottamatta saranoita, irroitettiin ja pestiin välistä. Se on aika operaatio. Selkääni varjelen vieläkin sen verran, että pyysin meillä suursiivouksia tekevää rouvaa auttamaan ikkunoiden pesussa. Hyvä olikin, sillä homma on sen verran hankalaa, että kolmella ihmisellä se onnistui ihan hyvin. Kiva on katsella isoista ikkunoista, mutta pesu on aina oikea operaatio! Koko homman ajan ukkosti, mutta se ei juurikaan haitannut, kun olin ulkoapäin pessyt ikkunat jo viikonloppuna ja nyt tehtiin vain sisähommia.

Juhannus voisi tulla: Ikkunat näyttävät niin ihanilta ja kirkkailta, että olen koko illan niitä ihaillut. Että voi tulla hyvä mieli näin pienestä asiasta!

Illansuussa soitti huonekaluliikkeen herra. Oli tulossa tuomaan uutta patjaa. Mietiskelin kännykkä kädessäni, kuinka hän löytää perille mökille, mutta ilmeisesti ohjeet olivat hyvät, kun patja on nyt sängyssä, eikä tarvinnut edes ohjeita enempää antaa. Taisi olla miehessä suunnistajan vikaa. Palvelu oli erinomaista ja sehän on parasta mainosta liikkeelle. Tuli sellainen olo, että seuraavankin kerran käännyn heidän puoleensa, kun huonekaluliikkeen palveluksia tarvitaan.

Illalla lämmitin saunan. saunoin pitkään ja hartaasti katsellen saunan ikkunasta aalloilla leikkiviä auringonsäteitä. Niin, tämä on sitä kesän parasta aikaa: Juhannus tulossa, ihanaa suvea vielä pitkästi edessä ja kaunis luonto ympärillä!