lauantai 16. joulukuuta 2017

Evakosta kotiin


Seitsemän viikkoa evakkoa viemäriremontin tieltä on ohi, ja olen kotona taas. Kivaa!

Meillä sukitettiin viemärit. Yhden huoneiston teko eli viemärilinjan sukitus kesti  kolme viikkoa. Minun asuntoni on tehty yhdistämällä jo rakennusvaiheessa kaksi asuntoa, joten kuulun kahteen viemärilinjaan. Meillä aikaa meni siis kaksinkertaisesti ja lisäksi vielä viikon viivästys.

Koko ajan kotona olisi voinut asua, mutta katsoin paremmaksi häipyä. Ravaaminen alakerran vessassa ei tuntunut hyvältä ja metelikin oli välillä melkoinen. 

Remonttimiehet olivat mukavia ja siistejä. Huolellinen suojaus ja loppusiivous oikein hämmästyttivät. Olen edellisissä remonteissä tottunut, että työn jälki on hyvää mutta sotku melkoinen. Nyt ei ollut, ja suuri kiitos siitä!

Ainut huono puoli on keittiön laminaattilattian liukkaus. Suojamuovi (-paperi?) jotenkin liukastutti lattian ja eilen se oli kuin luistinrata pesusta huolimatta. Laitoin varmuuden vuoksi mattoja enemmän ja liukuesteet alle. Nurin kupsahtaminen kotona ei houkuta. Kummallista, että parkettilattiat muualla huoneistossa ovat ihan ok, vain tämä laminaatti käyttäytyi oudosti.

Hauskaa oli evakossa, mutta mukavaa on olla taas kotona, varsinkin kun joulusiivous on tehty.  ;>)

tiistai 12. joulukuuta 2017

Jouluglögillä


Työtovereiden kanssa olimme tänään hengähtämässä koulukiireiden keskeltä. Kävimme taidemuseossa katsomassa mm. Jiri Gellerin näyttelyn Fuck the World.

Jänniä teoksia, jotka oli työstetty niin pitkälle, että näyttävät aivan muovisilta sarjatuotantotavaroilta. Oikeasti tämä pop-taiteilija käyttää kuukausia aikaa saadakseen teoksen näyttämään haluamaltaan. Hymynaamoja, venyvää, valuvaa, neonvärejä, kulmikkuutta, pyöreyttä, painovoiman uhmaamista... Hassu näyttely, jossa oli kauneutta ja iljettävääkin  ihmeteltävää. 

Pyörähdimme myös kartanon puolella katsomassa ah, niin ihanan Niittyjä ja erämaita, johon olen tutustunut  jo monta kertaa. Aina vain se on yhtä kaunis kokonaisuus, joka rauhoittaa ja saa hyvälle mielelle. 


Lopuksi joimme glögit tuvassa, jonka vanhat hirsiseinät ja himmelein koristetut ikkunat loivat jouluisen tunnelman. Varsinkin, kun ulkona oli koko päivän tupruttanut lunta ja maisema ikkunan takana näyttäytyi puhtaan valkoisena. 

Kiitos, Hannele, kun ideoit meille mukavan iltapäivähetken.

maanantai 11. joulukuuta 2017

Joululauluja

          

Eilen laulettiin taas Kauneimpia joululauluja. Tänä vuonna tuotto käytetään ehkäisemään kehitysmaiden nuorten syrjäytymistä. 

Suomen Lähetysseura laulattaa vuosittain yli miljoonaa suomalaista ja samalla saadaan antaa joululahja sinne, missä apua tarvitaan. Ihmiset osaavat odottaa tätä vuosittaista tapahtumaa eikä mainontaakaan tarvitse enää tehdä yhtä pontevasti kuin alkuaikoina. 

Meilläkin oli kirkko lähes täynnä. Tunti laulettiin eikä turhia puheita pidetty. Oli kaiken ikäisiä ja iloitsin erityisesti heistä, jotka muuten eivät tietänsä srk:n tilaisuuksiin löydä. 

Tänä vuonna vihkosessa oli kolme minulle tuntematonta laulua, joita ei meillä laulettu. Täytyy omin päin opetella joskus, sillä on mukava oppia uusia.

"Joulu tulee, hiipii hiljaa arkeen..."
                                    (Pyry Survo)

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Toinen adventti

           

Nyt syttyy toinen kynttilä
ja valo laajenee...
                        (virsi 13)

lauantai 9. joulukuuta 2017

Valoa ja varjoa


... Elo täällä kuin unta ja varjoa on,
kuten kuohuva koski se on levoton,
veden lailla se hiekkahan haihtuu.
                                   (virsi 622)

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi - satavuotias oma kotimaani


Oi, maamme Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
       Lapsuuden pihat,
       nuoruuden tiet,
       aikuisen avarat maisemat.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa...
       Kuikat kesäillassa,
       mökkijärven hiljaisuus,
       jäiden laulu talvella.
... kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
       Kynttilä isoisän haudalla
       kiitoksena siitä,
       että "Konekivääriä ei jätetty!"

Kiitollisena vapaasta, omasta maasta
juhlimme laulaen Maamme-laulua ja kuunnellen Finlandian säveliä. 


Hyvää itsenäisyyspäivää!

tiistai 5. joulukuuta 2017

Suomalainen maisema


Itsenäisyyspäivän aattona ajelin viemään kynttilät kahdelle hautausmaalle. Iltapäivä alkoi hämärtyä ja pikkupakkasen kuivaama maisema näytti kauniilta vesisateiden ja loskan jälkeen. 


Rantavedet ovat korkealla. Onneksi meidän mökki on niin ylhäällä, että järven vesi ei missään tilanteessa pääse tärvelemään rakenteita. Hurjalta näytti joidenkin tien varressa olevien rantarakennusten kohtalo. Vesi on jo lähes rappusilla. 

Itsenäisyyspäivän kynttilät jäivät palamaan. Mielessä soi Sibeliuksen musiikki, jota luokan kanssa kuuntelimme. Mieli rauhoittuu juhlatunnelmaan. 

Onnea, Suomi, ihana kotimaa!

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Ensimmäinen adventti


Ensimmäiseen adventtiin kuulu aina messuun osallistuminen kuoron kanssa. 


Hoosianna kaikui, vaikka minun ääneni olikin käheä. Yskä vaivaa toista viikkoa ja ääni on ollut välillä lähes kokonaan poissa. Onneksi ei juuri muista flunssan oireista ole tarvinnut kärsiä. 


Tästä se adventin aika taas alkaa...

perjantai 1. joulukuuta 2017

Itsenäisyysjuhla


Eilen oli pikkukoulumme itsenäisyysjuhla. Illan hämyssä nostimme ensin pihassa Finlandian soidessa lipun salkoon ja sitten siirryimme soihtukujaa pitkin saliin. 


Suomen onnittelumaljojen jälkeen oppilaiden itsensä valitsemat presidentit ja adjutantit toivottivat kaikki tervetulleiksi kättelemällä.  Meitä oli yli 400, joten käteltävääkin oli kuin linnan juhlissa konsanaan. 


Me aikuiset olimme oikein tyytyväisiä juhlakoristeluun. Saimme suuren ja kolkon liikuntasalin muutettua juhlavaksi mutta lämminhenkiseksi suomalaiseksi maisemaksi. 


Oppilaiden itsenäisyyspuhe, luokkien tanssit, kotiväen puheenvuorot, lorut sekä laulut toivat suomalaisuutta esiin pikkuoppilaille sopivalla tavalla. Lopuksi tanssittiin yhdessä yleisön kanssa. 


Me opettajat olimme tyytyväisiä, kun yleisö antoi erittäin hyvää palautetta juhlastamme. Pienten kanssa ohjelmien harjoittelu on aikaa vievää puuhaa. Suomen satavuotisjuhla valmisteluineen jäi varmasti oppilaiden mieliin loppuelämäksi ja itsenäisyyden merkitys syveni juhlavuoden aikana. 

Nyt ryhdymme keskittymään jouluisiin puuhiin. Tänään olimme jo kirkossa adventtiaikaa aloittamassa.