Uitettu

Tyhmyyksiä on tullut tehdyksi: Uitin kamerani! Olimme soutelemassa nyt illalla ja työnsin venettä veteen. Kamera roikkui ranteessa hihnasta ja hipaisi vettä. Kari sitä kuivatteli koko matkan, napsi kuvia ja ilmeisesti siinä vielä henki pihisee, kun kuvatkin onnistuivat. Pieni samea läikkä näkyy joissain kuvissa, kun linssissä taisi olla siinä vaiheessa vähän kosteutta. Saapa nähdä, onko kohta entinen kamera! Onneksi se on minun  halvempi versioni, sillä järkkärin kastelemisesta olisi kyllä tullut tupen rapinat!



Katselen tässä samalla jalkapalloa. Jos pitää valita lätkän ja futiksen välillä, valintani on ehdottomasti vanha kunnon potkupallo. Se on jääkiekkoon verrattuna herrasmiespeli, tosin faneissa olisi hieman toivomisen varaa. Englanti johtaa Ruotsia vastaan. Syvennynpä peliin tarkemmin!

Alppikotka

Kummityttöni lähti partiomatkalle Keski-Eurooppaan. Pääkohde on Sveitsin Kandersteg, International Scout Center, jossa on kansainvälinen leiri. Matka on kulkenut Baltian maiden läpi Varsovaan ja Krakovaan. Eilen olivat vierailleet Auschwitzissa. Kohde oli varmasti vaikuttava. En ole itse sillä käynyt, mutta Dachaussa olen, joten voin kuvitella, miltä tuntuu käydä tässä järkyttävässä historiallisessa paikassa.



Matka jatkuu Sveitsistä vielä Saksaan, jossa Hannoverissa retkeläiset tapaavat toisia partiolaisia, kuten ovat tavanneet kaikissa muissakin paikoissa. Kotiin he palaavat juhannussunnuntaina, jolloin yli kaksi viikkoa on vierähtänyt reissussa.



Neljätoistavuotiaalle on varmasti elämys reissata bussilla mielenkiintoisissa paikoissa ja leireillä muiden maiden partiolaisten kanssa. Tätikin saa seurata matkaa netin välityksellä. Nykyajan venpaimet ovat hieno juttu, kun voi lukea matkapäiväkirjaa ja olla ajan hermolla yhdessä matkalaisten kanssa.



Nyt on tiedossa vaellusta tsekkimaastossa vesisateessa. Mutta partiolaisillehan se ei ole ongelma ollenkaan, korkeintaan hidaste!

Iloisia uutisia

Tämä päivä vierähti Tampereella Taysissa. Äidilläni oli vuoden takaisen rintasyövän vuositarkastukseen liittyvät tutkimukset. Lääkäri on heinäkuun alkupuolella.



Äitiäni jännitti, eikä ihme. Muistan, kuinka minuakin nipisteli vatsanpohjasta aina kontrolliin mennessäni. Olimme hyvissä ajoin sairaalassa ja äiti kutsuttiin mammografiaan ja ultraääneen etuajassa.



Olin selittänyt äidille, että tutkimuksen yhteydessä on todennäköistä, että lääkäri ei kerro mitään tuloksista, vaan ne kuulemme sitten myöhemmin lääkäriltä. Tällä kertaa oli kuitenkin vanhan ihmisen tutkimuksissa ymmärtäväiset nuoret lääkärit. He kertoivat tulokset välittömästi: Kuvaukset olivat puhtaat, eikä mitään syöpään viittaavaa löytynyt. Ihanaa! Olimme niin iloisia tuloksista, että menimme heti kahville ja juhlimme uutista mansikkarahkapullilla.



Lopun iltapäivästä käytimme kaupungilla humputteluun. :=) Kyllä oli kevyt askel ja mieli!

Lokinpojat

Ilma oli ihana: Aurinko paistoi ja järvi oli melkein tyyni. Aamupalan jälkeen lähdimme soutelemaan. Minä soudin ja Kari napsi kuvia.



Lokki oli saanut haudottua munansa ja näimme kaksi poikasta. Saattoi niitä olla enemmänkin, mutta loput piilossa. Emot vahtivat tarkoin jokaista liikettämme, mutta eivät kuitenkaan komentaneet palleroisia veteen ohituksemme aikana. Soudimme vähän kauempaa, kuten on aina tapana, ettemme häiritse lintuja.



Vedessä oli kamalasti siitepölyä. Taitaa olla männystä kotoisin.







Iltapäivällä hain postin kävellen tien varresta. Peltojen kohdalla, lehtomaisesta maisemasta kiiri sellainen lintujen liverrys, etten meinannut maltaa lähteä mökille takaisin. Ihan erilaisia ääniä kuin täällä rannassa. Nyt pitää ryhtyä kuuntelemaan, mitä lintuja ne mahtoivat olla. Toivottavasti muisti vielä toimii!

Ylipitkä konsertti

Tänään menin mökkiseurakuntamme sanajumalanpalvelukseen ja sen jälkeiseen konserttiin. Konsertti oli toteutettu pääasiassa paikallisin voimin. Mukana oli niin urku-, trumpetti-, kitara- kuin laulumusiikkiakin sekä runoa.



Kun olen itse ollut tekemässä konserttiohjelmaa, olen pitänyt tiukasti kiinni ajatuksesta: "Parempi vähän lyhyempi ohjelma, jonka jälkeen kuulijat olisivat toivoneet vähän lisää kuin pitkä, jonka loppupuolella kaikki ajattelevat, että loppuisi jo!" Tämän päiväinen konserttisessio kesti yli puolitoista tuntia. Se on ilman väliaikaa liian paljon! Kiemurtelin penkissä ja todellakin vilkuilin kelloa viimeiset kaksikymmentä minuuttia. Kirkon penkit harvoin ovat niin hyviä istua, ettei pitkässä konsertissa paikat puudu. Kun konsertti lopulta päättyi ja nousin ylös, olin jäykkä kuin heinäseiväs!



Konserttiin oli yksinkertaisesti ahdettu liian paljon tavaraa. Tuntui jälkeen päin kurjalta, että päällimmäisenä ajatuksena konsertista jäi sen liian pitkä kesto. Mutta näin se vain on: Ihmisen keskittymiskyky on rajallinen ja pitää olla todella huipputason esiintyjät, jos aiotaan vangita kuulijan mieli harpaantumatta näinkin pitkä aika. Nyt sitä ei pystytty. Jos minä olin puuduksissa niin kropaltani kuin mieleltäni, miltähän tuntui vanhuksista, joista kuulijakunta enimmäkseen muodostui? Voi, voi!

Veneilemässä

Vesi on ollut niin korkealla, ettemme ole saaneet venelaituria laitettua. Nyt se on väliaikaisesti paikoillaan, mutta minä en yksin saa vedettyä venettä ylös, joten souteluretket pitää ajoittaa niin, että on vetoapua paikalla.



Tänään tyynellä kelillä kävimme ensimmäisellä pitkällä souturetkellä. Näimme joutsenia, kalalokkipariskunnan pesällään ja härkälintupariskuntakin sukelteli veneen lähettyvillä. Olipa ihanaa! Vastarannalla olevien uusien mökkiläisten rakennusprojektit olivat edistyneet: Yhdellä oli tehty uutta terassia, toisella rappusia rinteeseen.



Illalla olimme saunassa. Huomenna aion mennä mökkipitäjän kirkkoon ja sen jälkeen on Valkaman taideviikkojen konsertti samassa paikassa. Aion vielä käydä katsomassa kyläyhdistyksen toria, jonne on kyhätty afrikkalainen slummi, jossa myydään oikeita slummissa valmistettuja afrikkalaisia koruja ja vaatteita. Huomenna on  kuurosadepäivä tulossa, joten oivaa puuhaa sunnuntaille.

Ensimmäinen lomaviikko

Minä ja pörriäiset olemme viettäneet ensimmäistä lomaviikkoa. Kovasti on ollut puuhaa: srk:n juhlaa, äidin vientiä tutkimuksiin ja sisarenpojan hoitoa. Oikeastaan eilen oli ensimmäinen päivä, jolloin ei ollut kalenterissa mitään. Oikein huolestuin aiemmin, kun huomasin, että ensimmäiselle lomaviikolle osuu monenlaista puolipakollista puuhastelua. Minusta loman pitää olla sellainen, että kalenterissa ei ole mitään merkintöjä ja aamulla voi päättää, mitä päivä tuo tullessaan. Onneksi opettajan työssä loma on niin pitkä, että ei syytä huoleen, vaikka ensimmäien viikko olisikin puuhaa täynnä!



Tänään lähdin torille. Pikkukaupunkimme perjantaitori on vilkas ihmisten kohtaamispaikka ja runsaasti myyjiäkin on aina esittelemässä tuotteitaan. Ostin tällä kertaa pelkästään kukkia: 30 samettiruusua. Ne on nyt laitettu mökin pihamaalle orvokkien seuraksi. Olen niin "tylsä" tyyppi, että kesäkukkien pitää olla vain keltaisia tai valkoisia väriltään. Punaiset ym. väärän väriset joutuvat huussin verannalle koristeeksi!



Päivä oli ihana, mutta hyttysiä on runsaasti. Meillä on suhteellisen kuiva mökkirinne, mutta alkukesästä ötököitä kyllä esiintyy riesaksi saakka, kun tuuli oli heikkoa. Kukkia istutellessani piti laittaa pitkät housut ja kesätakki päälle. Sääennuste lupaa sadekuuroja pitkälle ensi viikkoon, mutta ei haittaa. Loma on loma, vaikka mitä taivaalta putoilisi!

Raatamispäivä

Ensimmäisenä varsinaisena lomapäivänä lähdin aamulla heti herättyäni hakemaan kummityttöä mökille. Anna tuli auttamaan pihatöissä. Hän aloitti kivijalan maalauksella. Minä sillä aikaa kantelin kaadetun männyn oksia kasalle polttamista varten ja rankoja läjälle. Kun Annalta maali loppui, ryhdyimme yhdessä kierittämään pöllejä puupinon jatkoksi.



Kyllä olimme ahkeria! Välillä meitä kävi tervehtimässä tuttava, jolla on mökki saman tien varrella. Hänellä oli tyttärensä koira hoidossa ja olivat lenkillä. Koira on Viron "katulapsia" ja pennusta ei vielä tiennyt, millainen siitä isona tulee. Tuli ISO! Ilmeisesti siinä on paljon kaukaasian paimenkoiraa, on ainakin kovasti sen näköinen.



Illalla Karin avustuksella laitoimme vielä vesipumpun toimimaan. Jostain syystä yksi liitäntä vähän tiputtaa, mutta ei käyttöä haittaa. Kiva, kun kraanasta tulee vettä sisälle kumpaankin mökkiin!



Saunoimme Annan kanssa. Huomenna vien hänet kotiinsa, sillä viikonloppuna hän lähtee kansainväliselle partioleirille Puolaan.



Kylläpä kaiken touhuamisen jälkeen jo väsyttääkin!

Suvivirren päivänä

Jo joutui armas aika...

Aamulla heräsin puoli kuudelta ja lähdin täältä mökiltä kaupunkiin pukemaan juhlavaatteita kotiin. Sataa tihutti jo lupaavasti!



... ja suvi suloinen.

Kesään kuuluu myös vesisade ja sitä on tänään saatu! Kevätjuhlamme aikaan satoi pienen pieniä pisaroita, mutta heti sen jälkeen alkoi kaatosade. Voi juhlijoita! Muuten ei vesisade tänään olisi haitannut, mutta monet perheet olivat ajatelleen saavansa pihamaasta lisää juhlatilaa. Harmittaa heidän puolestaan, kun juhlajärjestelyt ovat menneet uusiin puihin.



Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen.

Oppilaat muistivat minua kauniilla kukilla, joita olen koko iltapäivän ihaillut täällä mökin pöydillä. Pihalla on soma "yrttiasetus", josta voin poimia mausteeksi kolmenlaisia yrttejä kokailuihin. Tosi ihana lahja!



Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon.

Eipä ole aurinkoa tänään näkynyt! Toisaalta hyvä, sillä huono sää hillitsee nuorison koulunpäättäjäisjuhlintaa. Jospa keksittäisiin jotain mukavampaa ulkona kännäämisen tilalle!



Se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.

Kevät on ryöpsähtänyt kesäksi. Onneksi tammen lehdet ovat vielä pieniä, sillä jotenkin haluaisin pitää vielä keväästä kiinni. Alkukesän vaalean vihreä heleys näkyy ikkunasta. Kesäloma on alkanut!

Aatto juhlista jaloin

Kevätjuhlan ja kesäloman aatto... Miten nopeasti vuosi onkaan taas koulussa kulunut! Pieni haikeus täyttää mielen: Kolme yhteistä vuotta mukavien oppilaiden kanssa on kohta takana ja huomenna enää juhlitaan. Sitten luovutan heidät uuden opettajan hoiviin. Kuivin silmin en huomisesta selviä, mutta ei tarvitsekaan. Tunteet ovat osa elämää koulussakin!



Illalla keräsin isot kimput koivunoksia ja vein ne lasipurkkien kanssa autoon odottamaan. Samoin peräkontissa viettää yönsä kaksi orvokkiastiaa. Kuorma tulee koristeeksi koulutalon rappusille. Juhla oli tarkoitus pitää ulkona pihalla, mutta aamuun ennustettu kaatosade siirtää tilaisuuden sisätiloihin.



Kävin äsken saunassa. Istuskelin pitkään lempeissä löylyissä ja ajattelin mennyttä työvuotta ja tulevaa lomaa. Kiirettä on pitänyt loppuun asti, niin kuin aina opettajan työssä. (Tänään koulusta lähtiessä hajosi vielä ulko-oven ovenkahva!!! Piti soitella laitosmiehille, jotta ovi saadaan yöksi varmasti lukkoon.) Loman odottaminen on mukavaa, kun koko ihana kesä on edessä, eikä yhtään lomapäivää vielä ole kulutettu. Toisaalta tällaista hulinaa, kuin tämä viikko on ollut, ei kyllä jaksasi kovin kauaa. Huomenna kiire päättyy kuin seinään ja pöllähtänyt olo seuraa mukana monta päivää.



Pöydällä tuoksuu kollegalta saatu omenankukkakimppu. Se kertoo mukavasta työyhteisöstä, reilusta työtoveruudesta ja toistemme tukemisesta. Huomenna voi unohtaa työelämän ja upota korviaan myöten mökkiläisen elämään luonnon helmassa!