tiistai 13. tammikuuta 2026

Kärvistelyä

 


Minulle on ongelmia aiheuttanut ihan muu kuin kova pakkanen. Vuoden päättyminen toi mukanaan oikein kunnon riesan: vyöruusun. Ihan puskista tuli koko tauti, vaikka isällä ja äidillä se aikoinaan oli. En ollut kuitenkaan omalla kohdalla uhrannut ajatustakaan tälle riesalle. Ja todellinen kärvistely se kyllä on hermokipuineen!

Vesirokon sairastaneilla virus jää aina lepotilaan aivo- ja selkäydinhermojen takajuurten tumakkeisiin ja aktivoituu sieltä yleensä iän, stressin tai immuniteetin heikentymisen vuoksi. Lääkärini sanoi, että ikä on se tärkein syy: Yli 50-vuotiailla on ikääntymisen vuoksi yhä suureneva riski saada tämä ikävä vaiva. Yhden vyöruusun on sairastanut 50-vuotiaista 5 %, 70-vuotiaista jo 10 %, 80-vuotiaista 20 %. Sen voi myös sairastaa kahdesti tai useammin elämänsä aikana. Oireet tulevat yhden tuntohermon alueelle, harvemmin kahden tai kolmen. Vaiva esiintyy vain toisella puolen kehoa. Sairaus ei tartu toisiin ihmisiin ja vyöruusurokote estää sairastumisen.

Yhtäkkiä huomasin selässä oikean lapaluun alaosan olevan kipeä. Siitä kipu levisi kainalon alta oikeaan rintaan. Iho oli niin hellä, ettei olisi halunnut sitä koskettaa laisinkaan. Neljän päivän jälkeen huomasin illalla selässä pientä ihottumaa. Aamulla olikin jo kiire lääkäriin.

Meillä Pirha toimi kuin ajatus, suuri kiitos siitä! Soitin klo 8 kiireelliseen hoitoon, heti käskettiin tulla, enkä ollut edes ehtinyt takkia kunnolla naulakkoon laittaa, kun jo lääkäri huuteli sisälle. Viruslääkitys ja hermokipuun toinen lääke oli apteekin kautta kotiin viemisinä.

Parin päivän päästä alkoi raastava hermokipu jossain syvemmällä elimistössä. Onni oli, että hiljaa paikallaan ollessa kipu vaimeni, tosin ihon pintakipu oli koko ajan ja nukuin yöt levottomasti. Viruslääkettä piti ottaa viisi kertaa päivässä. Tiesin, että hermokipuun annettu Lyrica sopii minulle huonosti, samoin lääkärin ensin ehdottama Tramal, josta tiukasti kieltäydyin, koska menen ihan sekaisin siitä!

Tässä sitä on nyt kolmatta viikkoa kärvistelty! Onneksi ei tullut kuumetta. Pahin hermokipu ja väsymys kesti onneksi vain 5 päivää ja nyt on olo muutenkin parempi. Ihottuma jäi hyvin pienelle alueelle. Saa nyt nähdä, kuinka kauan näitä lievempiä hermokipuja kestää. Yleensä aikaa kuluu 3-4 viikkoa, ennen kuin tauti on poissa. Viruslääkkeen tarkoitus on estää jälkisäryt, jotka voivat pahimmassa tapauksessa kestää kuukausia, jopa vuosia. Kääk!

Mitä tästä opin: Rokotuksen haen heti, kun sen voin ottaa, vaikka maksaakin melkein 500,-. (Ystävättäreni miehellä tämä tauti on iskenyt jo kaksi kertaa ja hän on minua reilusti nuorempi.)

Ystävällinen neuvo kaikille: Ottakaa rokotus!!!

Ei kommentteja: