Torstaina kiipesin toiselle Sallatunturille eli Pienelle Pyhätunturille Taivaan tavoittelijan taivalta pitkin, joka kulkee Sallan kansallispuistossa. Melkein 2 kilometriä ylämäkeä ensin leveää soritettua polkua pitkin.
Pitkät pätkät kuljettiin myös leveitä pitkospuita pitkin. Hyvä oli taivaltaa, mutta jyrkkien kohtien jälkeen piti pysähtyä hieman puuskuttamaan. Kiviä ja yksinkertaisia penkkejä oli mukavasti reitin varrella.
Loppunousuun on rakennettu pari vuotta sitten metalliportaat, jossa on koiria varten laudat toisessa reunassa. Ensimmäisen kerran kiipesin vuosia sitten louhikossa sinisillä maalitäplillä merkattua reittiä, välillä nelinkontin kivien päällä. Siihen nähden nyt on ihan luxusreitti!
Huipulla on pieni näköalatorni, pitkospuita, penkkejä ja laajaa avaraa näkymää.
Kyllä ihminen tuntee itsensä pieneksi, kun aavaa maisemaa katseli! Ihanat näköalat.
Sää oli kirkas, joten kaukaisuuteen horisonttiin saakka näkyi hyvin. Suota, metsää, tuntureita, vesistöjä ja kivikkorinteitä...
Alaspäin tulo on ehkä hankalampaa, kun jyrkkää alamäkeä riittää kaksi kilometriä. Reidet olivat kovilla, mutta turvallisesti pääsin alas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti