Viikonloppu on kulunut mökillä nauttiessa. Krookukset olivat vastaanottamassa heleällä kukinnallaan ja narsissit olivat jo yli vaaksan mittaisia. Pyysin niitä hieman hidastamaan kasvua, sillä vielä en ehdi niistä nauttia. Työ valitettavasti estää mökillä olemista.
Sinivuokot, joita vanhempani istuttivat aikoinaan mökille, ovat hävinneet kokonaan. Nämä ovat sisareni pihasta, jossa päinvastoin sinivuokot ovat levinneet vuosikymmenten aikana, ja nämäkin vanhempieni tuomina. Valkovuokot sen sijaan ovat vallanneet mökkipihaa ja leviävät kauniisti. Vielä niistä ei näkynyt mitään.
Jäät ovat lähdössä. Tietää sitä, että viikolla pitää käydä joka ilta katsomassa, mikä on tilanne.
Aloittelin siivouksia tuulettamalla mattoja, haravoin yläpihaa ja vain nautiskelin auringosta. Inhoan siivousta, mutta sitä on mökillä mukava tehdä, kun ei ole kiirettä. Vähän kerrassaan... Talven jälkeen haluan puunata perusteellisesti keväällä, jotta kesän selviää vähemmällä.
Hiiskumaton hiljaisuus oli ympärillä. Välillä kuului korpin raakuntaa ja peipposen liverrystä. Joutsenet eivät tällä kertaa lennelleet. Olivat ilmeisesti lähipelloilla ruokailemassa, samoin kuin kurjet. Sen sijaan perhosia näkyi runsaasti ja montaa lajia.
Verannalla aurinko lämmitti ihan kesäisen kuumasti. Ihanaa, että saatiin näin aurinkoinen ja lämmin viikonloppu. Tekee hyvää talven ja koronan ryydyttämälle mielelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti