Ompelua

Sisareni ruikutti minua ompelemaan uudet verhonsa. Suostuin, kun oli vain suoria päärmeitä tehtävänä. Kangas oli Pentikin musta-harmaa-valko-vaaleanpunaista, ihan kaunista kukka-aihetta. Reilussa tunnissa oli valmista.

Valmis on myös ylämökin siivous, ihanaa! Eilen oli pitkä työpäivä, mutta siitä huolimatta lähdin kiireesti mökille lopettelemaan siivouksia, kun oli niin hyvä ilma. Pyyhin pölyt, imuroin ja pesin lattiat. Kaikki muu olikin tehty jo aiemmin. Ikkunat pesen vasta kesän alussa.

Kaikki jäi vielä hyrskyn myrskyn, sillä jätin lattiat kuivamaan. Matot ja pöytäliinat on helppo laittaa paikoilleen, samoin pedata sängyt, kun seuraavan kerran sinne menen. Alamökki on vielä täysin talven jäljillä, mutta sen ehtii siivota myöhemminkin.

Tylsin kevään mökkihommista on ohitse. Iloitsen!

Kevään ensimmäinen

Lauantaina mökkiä siivotessa satoi välillä räntää, välillä aurinko paistoi ihanan lämpimästi. Aurinkojaksojen aikana istuskelin verannalla ja mitä huomasinkaan: Neitoperhonen oli kömpinyt jostain esille ja yritti lämmitellä itseään auringossa. Raukka oli haalistuneen näköinen ja ihan kangistunut.

Mökin sisällä on vielä kaikki hyrskyn myrskyn, mutta vähitellen valmistuu. Loppusuora jo hitaasti mutta varmasti häämöttää. ;=) Verannalla narsissit ovat pysyneet melko nuppuisena, kun yöt ovat niin viileitä ja päivätkin. Saan vappuna nauttia niistä ja toivottavasti vielä sen jälkeenkin.

Jäät ovat paikoillaan ja hiiren hiljaiset pääsiäisen konsertin jälkeen. Tuntuu siltä, että eivät vapuksi ainakaan häivy mihinkään. Ehkä sen jälkeen, kun nyt näyttäisi säätkin vappuna lämpenevän. Kevät ei ole juurikaan edistynyt kuukauteen, sanottiin aamun uutisissa.

Mitenkähän perhoselle kävi?

Mökillä

Kolme päivää peräkkäin olen ollut töiden jälkeen mökillä. Siivousta, haravointia... Vielä on kovasti puuhaa, ennen kuin mökki ja pihamaat ovat kunnossa talven jäljiltä. No, hiljaa hyvä tulee! ;=)

Jäiden laulu

Pääsiäisen aika alkaa olla ohitse. Viileää oli ulkona, mutta sisällä lämmintä ja mukavaa, onneksi. Vatsa on täynnä valkosipuliperunoita ja lammasta sekä myös mämmiä ja pashaa. Pääsiäiseen liittyvä musiikki, kuoron kanssa laulaminen useaan otteeseen sekä lepäily arjen aherruksesta on tuonut hyvän mielen. 

Tänään kävimme mökillä. Joutsenia oli jäällä, ja palokärki huuteli kauempana. Jo kauas kuului jäiden laulu - mulina ja ryskähtely. Rannassa jään äänet olivat ihan jatkuvia. Huumaavaa kuultavaa!

Viime vuonna jäät lähtivät mökkijärvestä 19.4., nyt ei kyllä ylletä samaan. Yöpakkaset ovat olleet 8-9 astetta lähes joka yö, ja vielä ne jatkuvat, tosin nyt pienemmillä astelukemilla. Saa nähdä, vapautuuko järvi edes vapuksi.

Ihan ensimmäiseksi laitoin sähköt päälle ja ilmalämpöpumpun käyntiin. Aloitimme mökkisiivouksen kantamalla ulos verannan kalusteita, ravistelimme isot matot ja pöllytimme patjat. Huomenna menen jatkamaan puunausta. Tuli todella kova into saada kesäkoti kuntoon talven jäljiltä.

Pääsiäisen ilo

Niin viemme ääriin maailman

pääsiäisaamun sanoman:

Elämä voitti kuoleman.

                                                                                           (virsi 85)

Lankalauantai

Katso, tuolla lentää akka noitavuoren taa,

musta kissa Kiilusilmä matkustajanaan.

Täydenkuun on aika, sysimusta yö.

Noidilla on aina tähän aikaan työ.

                                                                                       (tuntematon)

Pitkäperjantaina

Päivä on pilvinen,

sillä pitkänäperjantaina

päivä on pilvinen.

                                                                                    (O. Paloheimo)

Kiirastorstai

...tien me sinne tiedämme,

tien me sinne käymme...

                                                                                    (P. Arola)

Perillä

Suvi-illan rauha laskeutuu pihapiiriin.

Viljapelto lainehtii rantaniityllä.

Kaikki on tehty, ja Luoja pitää huolen lopusta

- kasvusta, ihmisestä - 

aina ja ikuisesti.

                                                                                              (JP -17)

Eilen oli setäni siunaustilaisuus. Leppoisa ja huumorintajuinen maanviljelijä pääsi lepoon 87-vuotiaana. Nyt on kolme veljestä taas yhdessä siellä jossain kuten lapsuudessakin. Isäni suvun vanhimmat miehet ovat perillä, lesket ja me nuorempi sukupolvi jatkamme eteenpäin elämän tiellä.

Orvokkeja!

Ah, mikä ihana näky minua kohtasikaan tänään töistä kotiin kävellessä: Meidän pikkukaupungin kukkakauppoissa oli myytävänä orvokkiamppeleita! Tämä on varma kevään merkki. Ihan vielä en lankea näitä ihanuuksia ostamaan, mutta vapuksi hankin jo muutamia mökille.

 Tulin niin iloiseksi orvokeista, lempikukistani!