Armottomasta aamu-unisesta on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut iän myötä myös aamuvirkku. Enpä olisi uskonut tätä, jos joku olisi aiemmin ennustanut! Heräämisajat vaihtelevat, mutta tänäänkin havahduin unesta vähän yli kuuden. Se ei kuitenkaan tarkoita, että heti pitää ponkaista ylös, vaan on ihana kuunnella radiosta Ylen ykkösen klassisia aamusäveliä, ja köllötellä niin pitkään kuin haluaa. Ihanaa aikaa!
Olen jo kuukauden verran käynyt aamu-uinnilla. Se ei todellakaan ole minusta mikään mukava juttu, vaikka uimisesta luonnon vesissä paljon pidänkin. Ajankohta vain on väärä, kun aamulla kylmään veteen meneminen tuntuu niin ikävältä. Päätin kuitenkin tänä kesänä heti jäiden lähdettyä ja mökille kotiuduttuani aloittaa tämän uuden harrastuksen. Nivelet kiittävät!
Kun sängystä aamulla nousen, lähden heti uimaan lintujen liverrystä kuunnellen. Tosin uinti on ollut suurimman osan ajasta pelkkää kastautumista, kun vedet ovat niin viileitä edelleen. Uimisen jälkeen paljon päälle, kahdet villasukat jalkaan, ja kupillinen kuumaa teetä tai kahvia lämmittää nopeasti.
Jos asuisin koko vuoden järven rannalla, kävisin varmasti myös avannossa. Keväisin mökillä olen aina uinut jäiden seassa ensimmäisen kerran. Kaupunkiasunnosta on kilometri avantouintipaikalle ja sen olen todennut liian pitkäksi matkaksi. En vaan mitenkään saa itsestäni irti lähteä kylmänä pakkasaamuna autolla tai pyörällä rantaan. Se on sula mahdottomuus! Niinpä nautin näistä kesäuinneista. Varmasti kohta vesi lämpenee niin, että pulahtamisen voi pidentää vesijuoksuksi. Sitä rakastan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti