Hyvää Runebergin päivää!
Lippu liehuu salossa ja runebergintorttu on lautasella. Vaikka en tortusta edes kovasti pidä, on se kuitenkin juhlapäivän kunniaksi kiva nautiskella iltapäivällä kahvin kera. Liekö Fredrikalla ollut sormensa pelissä vai onko leivonnaisen syntyperä vain tarua? Tiedä häntä, mutta ihan hyvältä maistuu kerran vuodessa tämäkin herkku.
2 kommenttia:
Totta: joka vuosi tuo on hankittava, vaikka ei niin hyvä olisikaan. Ja toinen jokavuotinen on tietysti laskiaispulla. Onneksi sen voi /osaa itse valmistaa.
Pidän itse laskiaispullista enemmän kuin runebergintortuista.
Lähetä kommentti