Kuhmo kutsui taas kamarimusiikkia kuuntelemaan kahdeksi heinäkuun viikoksi. Kylän läpi ajaessa kaikki näytti olevan ennallaan, mitä nyt Osuuspankki oli saanut uuden näköisen rakennuksen itselleen. Tulimme jo perjantaina, joten lauantai jäi mukavasti ajosta toipumispäiväksi ja asioiden hoitelulle.
Ensimmäiseksi piti käydä kirjastossa kokeilemassa, pääseekö kortilla itsepalveluasiointiin. Pääsihän sillä, vaikka kirjautuminen ensin vähän nikoittelikin.
Kirjastossa oli Tervan tie - valokuvanäyttely sisältäen vanhoja kuvia tervan poltosta ja siihen liittyvistä asioista.
Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjasta lainasin neljä ensimmäistä kirjaa. Sarja kertoo köyhästä Ida-tytöstä, joka perheen kuoltua joutuu orpona maailmalle. Historiallinen sarja vie Ida-tyttöä ensin töihin Topeliuksen perheeseen, sitten Sibeliuksen kotiin lapsenlikaksi ja myöhemmin emännöitsijäksi Edelfeltin taiteilija-ateljeehen Helsinkiin. Todella mielenkiintoinen kirjasarja, jos historian havina kiinnostaa. Konserttien lomassa täällä Kuhmossa varsin mukavaa luettavaa! (Paimentytön luin viikonloppuna ja Lapsenpiika-kirjan alkuviikosta. Nyt on Emännöitsijä menossa.)
Raahasin kotoa uusia perunoita tänne, sillä joinain kesinä Kuhmossa on ollut tarjolla vain varhaisperunaa, josta en pidä laisinkaan. Nyt lähti kotoa useampi kilo Annabellea, sillä alkukesän kylmyys on hidastanut niin peruna- kuin mansikkasadonkin. Kylläpä maistui ihanalta lauantaina uudet perunat ja silli runsaalla tillihunnulla ja voilla terästettynä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti