Gloria!

 

Kuului laulu enkelten

kautta avaruuksien,

vuoret kertas kaiullaan

 riemulaulun taivaisen:

Gloria in excelsis Deo!

                                                                                   (Suom. Raine Richard Ryynänen)

Jouluaaton juhla

Arkihuolesi kaikki heitä,

mieles nuorena nousta suo.

Armas joulu jo kutsuu meitä

taasen muistojen suurten luo...

                                   

                                                                      (Alpo Noponen)

Jouluvalmisteluja

 

Ihanaa, kun ei tarvitse enää olla työssä! Nyt on ollut aikaa tehdä jouluvalmisteluja rauhassa. Siivoukset jaoin useammalle päivällä, leipomiset tein yhtenä päivänä, toisena bataattilaatikot. Perunalaatikot paistoin itse, mutta nuorten yritys oli ne valmistanut pakasteeksi. Lanttu- ja perunalaatikko saatiin valmiina. Perinteisillä ruoilla mennään, paitsi että kinkku on vaihtunut jo kauan sitten ihanaan savukalkkunaan, jonka Ramin Nuotiopuu meille maalla valmistaa. Rakastan jouluruokia!

Jouluvieraita tuli sunnuntaina ja eilen, joten niinä päivinä nautittiin suvun ja Rovaniemeltä saapuneiden ystävien kera. Olikin hauskaa saada jutella maanantaina musiikista oikein sydämen kyllyydestä, sillä nuori ystäväpariskunta on ammattimuusikoita kumpikin - pianisti ja käyrätorvisti.

Tänään urakoitiin rosolli ja kalasalaatti, tehtiin luumu-rusinasoppa odottamaan aaton aamiaista ja tehtiin viimeiset kauppaostokset, jotka eiliseltä unohtuivat. 

Nyt joulu saa tulla...

Lucian päivän aamu ikkunasta

 

Kartanolla

 

Viime keskiviikkona minulla oli koulutus Serlachius-museo Kartanolla. Päätinkin mennä jo aiemmin ja katsoin nopsasti näyttelyt läpi ennen varsinaista tilaisuutta.

Agnes Meyer-Brandis kuvaa videoteoksessaan Vaeltava puu Ruoveden Siikanevaa. Humoristisella otteella isoa puuntainta vedetään lumikolassa pitkin suojelualuetta. 

Lisäksi hän on kiinnostunut puiden tuoksuista, joista oli näyttelyyn uutettu hajuvesiä, joita sai tuoksutella. Olivatpa herkän ihania! Minun mielestäni löivät laudalta oikeat parfyymit mennen tullen.

Stiina Saariston Always Happy sisälsi hienosti piirrettyjä sekä maalattuja suuria teoksia ja muotoiltuja keramiikkaveistoksia. 

Hänen omaperäinen ja taitavan yksityiskohtainen kuvaustyylinsä on kiehtova, mutta jotkut kuvat vähän ahdistivat. Se on varmaan tarkoituskin. 

Valtavan suuret työt esittivät myös seksuaalisuutta ja aggressioíta, joten tämän jälkeen karkasin paviljongista aina niin ihanalle kartanon puolelle.

 

Vanhan maalaustaiteen ja kultakauden töiden parissa sielu lepää...

Illan koulutuskin oli antoisa ja sisälsi vielä hyvät torttukahvit teevaihtoehtoineen. Yllätyksenä kaivettiin lähtiessä autot kymmenen sentin lumivaipan alta ensimmäistä kertaa tänä talvena. Uh, mikä urakka!

Adventti-ilta ikkunasta

 

Ajankohtaista

 

Taas on se aika, jolloin voi laulamalla lisätä kaukana olevien ja puutteessa elävien ihmisten hyvinvointia. Siis laulu raikukoon!

Itse olin laulattamassa vanhempaa väkeä heidän omassa piirissään ja viime sunnuntaina laulamassa muiden joukossa. On se mukavaa, kun kirkko täyttyy vuodesta toiseen innokkaista, eri ikäisistä laulajista.

Joulukalenteri se olla pitää

 

Minulla on ollut pienestä tytöstä lähtien aina joulu- tai adventtikalenteri. Nyt on oikeastaan kaksikin: kuvakalenteri ja postin pohjoisesta kiikuttama teekalenteri. 

Kiitos, Timppa! Ihanat iltateet on juotu ja aina vain riittää uusia makuja...

Kiitollisuus

 

Itsenäisyyspäivänä aina syvä kiitollisuus valtaa mielen. 

Meidän kaupungissamme juhlajumalanpalvelus, seppeleiden laskut ja varsinainen itsenäisyysjuhla olivat ympätty yhteen ja tapahtuivat kaikki pääkirkossa. Ajattelin itsekseni mennyttä työuraani, kuinka mitään varsinaista juhlaa ei saanut viettää muualla kuin neutraaleissa tiloissa. Nyt ei tullut kaupungin varsinaiselle juhlapaikalle - kirkolle - yhtään ainoaa arvostelua ja hyvä niin. Yhtenä ohjelmanumerona ollut Kirjeitä rintamalta sopi erityisen hyvin tähän tilaan, sillä kirjeistä huokui rukous kotirintaman puolesta ja Jumalan siunauksen toivotukset.

Kun palasin juhlista kotiin, oli eteisessä jo vastassa herkullinen poronkäristyksen tuoksu. Minä  valmistin perunamuusin. Olipa ihana perinteinen ruoka!

Jälkiruoaksi nautittiin "hyvät" kahvit. Myöhemmin ajatukset kulkivat omien vanhempien ja isovanhempien koettelemuksissa sodan melskeessä. Illalla katseltiin vielä elokuva Lupaus, ties kuinka monetta kertaa. Aina se koskettaa Karjalan evakon tyttären sielua!