Sateisen kesäsään keskellä annoin luvan itselleni tarttua sukkapuikkoihin. Vähän pitää malttaa kutomisessa, sillä sen verran on nivelrikkoa, että herkästi saan sormet kipeäksi, jos ryhdyn ahmimaan neulomista. Ja sehän vaarana on aina, kun kudon.
Tällä kertaa neuloin jämälangoista raitasukkia. Nuo punaiset ovat oikeasti tummempaan vivahtavat, eivät tuollaiset joulunpunaiset. Kutominen on sitä parasta pääkopan tyhjennystä - sen huomasin jo opettajantyön aikoinakin. Onhan se myös niin hauskaa! Aika kuluu kuin huomaamatta.💚 Jossain tutkimuksessa saatiin tulokseksi, että neulominen on joillekin ihmisille kuin huumetta aivoille. Minä kyllä kuulun vahvasti siihen joukkoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti