Kuhmon kamarimusiikissa oli tänään mielenkiintoinen päivä. Aamulla kahvila Juttuassa diplomihuilisti, kirjailija ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoi muistojaan Kuhmon ensimmäisistä kamarimusiikkikesistään esiintyvänä taiteilijana ja ajatuksiaan sairauden vaikutuksista säveltäjiin. Hänen lopputulemansa oli, että entisaikaan ei ollut laisinkaan oletettavaa, että lapsi selviäsi aikuiseksi ja että oli ihmeellistä, miten karuissa oloissa sairauksien ja kuoleman keskellä säveltäjä pystyi niin suurenmoisiin sävellyksiin kuin mitä mm. Bach, Beethoven ja Mozart ovat saaneet aikaisiksi. Hänen käsityksensä on, että musikaalisuus ja luovuus on näiden säveltäjien kohdalla mennyt ihan omaa leveliänsä irrallaan karun elämän kauheuksista.
Aamu jatkui päivän ensimmäisellä konsertilla Taiteilijat tauteineen. Siinä Sinkkonen johdatteli säveltäjien sairauskertomuksiin, historiallisiin tosiasioihin ja oikaisi väärinkäsityksiä. Musiikkina oli J.S. Bachin Siciliano, Schubertin Pianotrio B-duuri, Beethovenin Rondo ja Mozartin Jousikvintetto nro 5 13 muusikon voimin tulkittuina.
Konsertti oli luentokonsertin tyyppinen, joista yleensäkin pidän. Monet Sinkkosen koulutukset aikoinaan läpikäyneenä oli todella mielenkiintoista kuunnella hänen ajatuksiaan. Taitava luennoitsija on edelleen voimissaan. Lisäksi hienot tulkinnat mestarisäveltäjien tuotannoista olivat mieltä hivelevää kuunneltavaa.
Nämä olivatkin tämän kesän viimeiset Kuhmo-nautinnot. Huomenna pakataan ja maanantaina tullaan jo kotimaisemiin. Kiitos Kuhmo ja ensi kesään...
