Kuhmon kirjastosta lainasin Delia Owensin esikoisromaanin Suon villi laulu. Minun piti käydä katsomassa siitä tehty elokuva, mutta onneksi en ehtinyt. On paljon mukavampi lukea kirja ensin ja vasta sitten nähdä elokuva. Muuten elokuva liikaa rajaa mielikuvitusta.
Kirjailija on opiskellut eläintieteitä ja kirjoittanut ennen tätä romaaniaan elämänkerrallisia teoksia tutkijanelämästään. Eläin- ja luontotietous kyllä näkyi hienosti hänen esikoisromaanissaan.
Kirja on nuoren, yksinäisen tytön kasvukertomus, mutta samalla rikosdekkari. Se on runollinen, vangitseva, hätkähdyttävä, liikuttava ja samalla myös rakkauskertomus. Hieno lukuelämys, jota lämpimästi suosittelen. Moni on ehkä nähnyt elokuvan, joka minulla on vielä edessä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti