Eilen kiersimme rantamaisemissa kävelylenkillä. Vesi on alhaalla, joten varpaat pysyivät kuivina. Toisin oli viime syksynä.
Aurinko paistoi lämpimästi, vaikka järveltä tuulikin. Tunnin kävelylenkin jälkeen pysähdyimme laavulle niemen nokkaan.
Jo meitä ennen oli tulet viritelty, sillä aavistus lämpöä oli vielä hiilien päällä.
Teimme tulet ja paistoimme makkaraa.
Miten hyvältä maistuikaan kauniin luonnon keskellä! Totuushan on, että luonnossa (ja opehuoneessa!) mikä tahansa käy kaupaksi!
Mietiskelen usein, mikä vimma ilmeisesti nuorilla ihmistaimilla on kaivertaa nimensä laavujen seinille. Ihan käsittämätöntä!
Tällä aluella on paljon juolukkaa ja tänä syksynä se on upean väristä. Maaruska ei Keski- ja Etelä-Suomessa yleensä ole kummoinen, mutta juolukka punertaa sen nyt kauniiksi. Värikäs ruska on silmän ilona joka puolella.
Kotiin kävelimme kylläisinä ihastellen syksyn väriloistoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti