Koululaisten suuri juhlapäivä valkeni viileänä ja hiukan synkän näköisenä, mutta ei haittaa: Oppilaat ja opet riemuitsevat, vaikka kaatamalla sataisi!
Eläkkeelle jäädessäni päätin, että jokaisena tulevana koulun päättäjäispäivänä vetäisen mökillä lipun salkoon. Niin tein taas tänäänkin. Erityisesti lippu hulmuaa edesmenneen äitini ja ihanan kummityttöni kunniaksi - molemmat luokanopettajia - ja ehkä myös hieman minunkin elämäntyöni iloksi. 😉
Olen unessa useasti
sinun kaduillas, koulutie.
Ah, enkö ma hautahan asti
myös koululainen lie?
(V.A. Koskenniemi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti