Heräsin aamulla aiemmin kuin olisin halunnut, eikä uni enää tullut silmään. Tein takkaan tulen, kun sisällä tuntui vähän viileältä. Aamupalan jälkeen mietin, mitä tekisin, sillä edessä oli mökkipäivä ja sadekuurojakin luvattu. Siispä päätin ryhtyä tekemään koulutöitä, sillä viikon päästä työ taas tiistaina alkaa ensin meillä opettajilla ja keskiviikkona koulunkäynti oppilailla.
Neljä tuntia kului koneen ääressä kuin siivillä ja illalla vielä lisää. Putsasin työsähköpostin, päivitin luokan sivut nettiin ja laadin huoltajille tulevat kirjeet, joita olin muutamia viikkoja sitten jo aloittanut. Selailin sähköisiä oppimateriaaleja ja luokan työjärjestyksetkin ehdin tehdä lähes valmiiksi. Olin todella tyytyväinen, vaikka suurin osa lomapäivästä kuluikin töiden merkeissä.
Välillä havahduin uhkaavan tummiin pilviin. Olin päättänyt imuroida auton sisältä, joten ryntäsin kiireesti sitä tekemään, ennen kuin ukonilma alkaisi. Kun toin imuria takaisin sisälle, alkoi sataa. Hyvä, että ehdin kuitenkin auton saada valmiiksi. Ukkosta ei tullut, mutta tunnin verran sateli vettä.
Kävin myöhemmin hakemassa postin kävellen, jotta koko päivä ei olisi mennyt koneen ääressä puuhasteluun. Metsätiellä tuoksui raikkaalta ja söin vadelmia tien poskesta. Kolmen kilometrin kävelylenkki tuntui mukavalta.
Monet ihmiset kadehtivat opettajien pitkiä lomia ja lyhyitä työpäiviä. No, saa kadehtia, sillä asiahan on vain ammatinvalintakysymys. Totuus on kuitenkin, että teemme todella paljon työtä kouluajan ulkopuolella. Tänäänkin tein yhteensä noin 8-tuntisen työpäivän - ja vielä olen kesälomalla. Aherrusta riittää: kouluunkin pitäisi ehtiä tällä viikolla paikkoja kuntoon laittamaan.