Se käynnistyi taas!

Yksi kevään ehdoton merkki on, kun mökin ilmalämpöpumppu käynnistetään. Tänään oli se päivä. Aina vähän mietityttää, miten aparaatti herää henkiin pitkän talven jäljiltä, mutta hyvin onnistui. Lämpötila ehti jo nousta siinäkin ajassa, minkä mökillä tänään vietin. Huomenna pistäydyn katsomassa, että pumppu toimii oikein. Vähän vainoharhainen olen metsän keskellä näiden sähkölaitteiden kanssa.

Kissakin pääsi ulos kiikkumaan verannan oksaan. Kantelin jo vähän tavaroita ulos paikoilleen, jotta vähitellen pääsee aloittelemaan siivouksia. Alamökin ovien lukot temppuilivat, enkä meinannut saada niitä auki. Muutama tukeva tömäytys jalalla oviin ja aukenihan ne. Sama riesa joka kevät, kun on ikivanhat lukot. Niille pitää tänä keväänä tehdä jotain!

Uskaltauduin vähän haravoimaan ylämökin rappujen edestä. Ihan pikkuisen vain ja kättä varoen!

Aika kului siivillä! Joutsenia lenteli ja tiellä kiikaroin taas isoa kettua, jonka tapasin jo aiemminkin. Sillä oli merkillisen kellertävä väritys kaulan ympärillä. Se ei pitänyt yhtään tulostani peltoaukealle vaan lähti taakseen vilkuillen löntystelemään metsän siimekseen.

Ilma oli viileää, suorastaan koleaa. Onneksi oli paljon vaatetta päällä. Paluumatkalla oli muutama lumihiutalekin ilmassa.  Silti sormet ja mieli syyhyää laittamaan kesäkotia kuntoon. Tuskin pysyn nahoissani!