Talvikuntoon

Rauhallisen lauantaiaamun jälkeen lähdin maalle jatkamaan mökin talviteloille laittamista. Sängyissä oli vielä lakanat, jääkaapissa tavaraa ja saunan kiukaassa sekä huussin käsienpesusäiliössä vesi.

Sataa tihutteli hieman, mutta onneksi tuuli lempeästi. Yhtään ei ollut kylmä. Sain kaikki suunnitellut hommat tehtyä, ja kuuntelin vielä mökkijärven hiljaisuutta ennen lähtöäni. 

Ruska on kauneimmillaan. Takaisin kotiin ajellesani katselin kellertävää maisemaa, kaunista!

Poikkesin myös äidin ja isän haudalle viemässä kynttilän. Vaikka oli iltapäivä, liekki erottui selvästi lyhdyssä. Päivä alkaa hämärtyä syksyn myötä. Huomennahan on jo lokakuu.

Taideyhteistyötä

               

Kaupungissamme on tiivis yhteistyö taidemuseon ja koulujen välillä. Olimme taas perinteisessä opettajailtapäivässä kuulemassa uusista tuulista sekä kouluttautumassa taidekasvatukseen. 

                              

Saimme myös itse kokeilla työpajoja, jotka ovat valmiiksi viimeisen päälle mietittyjä ja ikäluokille sopivia. Oli todella mielenkiintoista ja innostavaa!

               

Lopuksi oli mahdollisuus omaan tahtiin tutustua näyttelyihin. Erityisesti minua puhutteli Riiko Sakkisen Rajat kiinni. Jokaisen suomalaisen pitäisi nähdä tämä koskettava näyttely pakolaisten kokemuksista. Silmät kostuivat lähes jokaisen teoksen äärellä.  

Alla oleva työ koostuu piikkikengistä, jotka jalassa pakolaiset pyrkivät Marokosta Espanjan puolelle. Piikit ovat kiinni "jeesusteipillä", sillä aitojen raot on tehty niin pieniksi, että kenkien kärjet eivät mahdu niihin. 

               

Kierroksen päätteeksi tunnelmoin hetken viinikellarin freskoja katsellen. On meillä hieno museo!

               

Kun kissa on poissa...

                      

... hiiret hyppivät pöydillä! Tällä kertaa lomalta palattuani mökillä ei kuitenkaan ollut siimahäntiä, vaan kauhea määrä sieniä - laho- ja roskasellaisia suurin osa. Uh! Niitä saa ämpärikaupalla rahdata keskeltä pihaa metsän puolelle.

Vettä oli satanut rankasti, vesimittari pursusi. Järven pintakin oli noussut. 

Nyt on "routa ajanut porsaan kotiin", sillä kaikella on aikansa. Kiitos, mökki, neljän kuukauden ihanista kesäviikoista - tai osuihan siihen kevättä ja syksyäkin. Onneksi vielä tapaamme ennen talvea monet kerrat!

                      

Poroja matkan varrella

                           

                          

Ei haittaa tihkusade

                              

                              

                              

Huiputus

Pitkospuilla

                            

Onneksi ei ollut liukasta!

               

Maisema vaihtuu ja sielu lepää.

                             

Monenlaisia syksyn värejä oli patikoinnin varrella. 

               

Nyt harjoiteltiin kipuamista huomista "huiputusta" varten. Jos huvittaa... Suunnitelmat tehdään vasta viime tipassa ja se, jos mikä, on lomalla parasta!

Luonnossa samoilemassa

               

               

               

Tavattiin taas

               

Siellä he edelleen hiljaisina seuraavat maailman menoa... Mitä lie ajattelevat viime viikkojen tapahtumista - niin meillä kuin kauempanakin sattuneista.

               

Telkkä

               

Meidän mökkirannassa elelee telkkä. Se ei juurikaan pelkää, jos rannassa liikkuu, mutta yhtäkkisestä äänestä se lähtee uiskentelemaan syvemmälle. Mukavan oloinen lintu, joka kohta saa rannat kokonaan itselleen, kun kesämökit hiljenevät. 

Osa telkistä lähtee etelämmäksi Itämerelle tai Pohjanlahdelle jo heinäkuussa, osa vasta myöhään syksyllä marraskuussa. Suomessa myös talvehtii parikymmentä tuhatta yksilöä. Mitähän tämä meidän rannan lintu aikoo tehdä syksyn edetessä?

Saunan lumoa

Olipahan työteliäs päivä: normaalit työjutut, palaveri, 3 tuntia kiky-koulutusta sekä kaupunkikodin mattojen tuuletusta. 

Illalla päätin, että mikään ei nyt tunnu paremmalta kuin saunan löylyt. Ah, oli ihanaa! Saunoin rauhassa katsellen telkän levollista puuhailua rantavedessä. Aurinko teki laskuaan, järvi oli lähes tyyni ja hiljaisuus ympäröi rannat. Keskellä työviikkoa hetki tuntui aivan erityiseltä. 

Syksy on saapunut. Lehdet kellastuvat ja kurjet kokoontuvat parviin. Puolukka kypsyy, pihlajanmarjoja on puut väärällään... 

Kulunut kesä siirtyy vähitellen muistojen joukkoon. 

Rakas äiti

Vuosi sitten sai äitini kutsun Taivaan kotiin. Tänään on mielessä pyörineet vuoden takaiset tapahtumat, tunnelmat ja ajatukset. Kiitollisena muistelen iloista, tarmokasta äitiäni. 

Tyyni alkusyksyn päivä houkutteli souturetkelle. Olikin ihanaa olla järvellä, kun aurinko paistoi autereisesti pilviverhon takaa ja luonto oli hiiren hiljainen. 

Kiireisen työviikon päätteeksi hiljaisuus ja luonnon kauneus tuntuu hyvältä. Ihana vain olla, jutella ja levätä.