torstai 30. huhtikuuta 2015

Se päivä...

                    

... jolloin viiri vedettiin salkoon ja mieli ilosta pulppuilee järven rannalla ilta-auringon paisteessa.

Mökillä ollaan! Kyllä tätä on odotettukin. Pihaan tullessa kaunis kevätsää ja lintujen laulu huumasi niin, ettei oikein tiennyt, mitä ensiksi puuhailisi. No, tavaroita purkaessa kului pitkä aika ja samalla kuuntelin mieskuoron laulamia vappulauluja. Nyt on kaikki korit ja kassit tyhjennetty ja tuvan uudet verhotkin ikkunoissa.

Muitakin mökkiläisiä näyttää olevan näillä rannoilla. Veneitä on jo näkynyt vesillä. Aurinko paistaa, järvi tyyntyy ja hiiskumaton hiljaisuus on ympärillä. Ihana olla täällä. Nautin niin... 

Hauskaa vappua!

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Munkkeja ja mökkisiivousta

                       

Olikohan tänään oppilaiden mielestä "paras päivä ikinä"? Saattoi olla, sillä yläkoulun kahdeksasluokkalaiset olivat kutsuneet meidät leipomaan munkkeja kanssaan. 

Oli todella mukavaa. Isot oppilaat ohjasivat lempeästi meitä pieniä ja ekaluokkalaiset saivat olla koko ajan mukana taikinan teosta aina syömiseen asti. Vielä mukaankin saimme maistiaiset kotiin vietäväksi.
Ainut tappio oli likaiset sukat, sillä ainakin minulta löytyi taikinaa väärästä paikasta ;=)

                       

Työt jatkuivat vielä iltapäivällä opetussuunnitelman teolla ja sitten kävin katsomassa äitiä vuodeosastolla. Sieltä suuntasin mökille ja lopettelin keskeneräiset siivoukset. Meinasi tulla niiden kanssa vähän kiire, kun viime viikonloppu kului hurvitellen pitkin maailmaa.

Nyt on mökki kunnossa vappua ja muuttoa varten. Tuntui niin mukavalta laittaa matot ja pöytäliinat takaisin paikoilleen. Ilta oli ihana purppuraisine auringonlaskuineen, enkä olisi malttanut lähteä kotiin laisinkaan. Linnut lauloivat, joutsenet lentelivät, kauris aterioi pellon reunassa ja oli niin lämpöisen tuntuista. Ihan kevätfiilis!

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Viikonlopun saldo


Viikonlopun aikana sain seurata kevään merkkejä sekä mukavia luontoelämyksiä: Mustarastaan pesä kaupungin keskellä sijaitsevan patsaan kolossa...


... sinivuokko-...


 ... ja valkovuokkomattoja...


... valkoposkihanhiparvia...


... kaunista merenrantaa auringon kimalluksessa...


... joutsenia, niin kyhmy- kuin laulusellaisia merellä ja järvissä sekä pelloilla että lennossa...

Lisäksi kotka liiteli taivaalla, kärppä juoksi auton edestä ja kuulin ensimmäisen kerran tänä keväänä mustarastaan laulua. Todella keväistä, riemullista, ihanaa ja voimaannuttavaa!

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Hiirenkorvia katsomassa

                      

Aika rankka viikko on takana. Äidin lonkkamurtuman lisäksi koulussa on menossa kevätkiireet ja esimerkiksi eilen eskarilaiset olivat koko päivän tutustumassa uuteen kouluunsa eka- ja tokaluokkalaisten toimiessa kummeina. Kivaa oli, mutta kotiin tullessa tuntui hyvältä, että viikonloppu oli edessä.

Äiti on vuodeosastolla toipumassa. Kävin häntä eilen taas katsomassa ja nyt viikonloppuna sisareni perhe hoitaa vierailut. Kun tippa otetaan pois ja lievä lämpöily sekä tulehdusarvot laskevat, hänet siirretään kuntoutusosastolle.

Kaiken härdellin päätteeksi tuntui niin hyvältä lähteä viikonlopuksi pois kotoa katsomaan rannikko-Suomen jo pitkälle edennyttä kevättä. Koivuissa on hiirenkorvat, nurmikot vihertävät, krookukset ja narsissit kukkivat, pelloilla tehdään toukotöitä. Mukavaa olla täällä etelässä, kun kevät on jo pidemmällä kuin meillä.

Äsken söimme ruhtinaallisen aamupalan. Tuntuu niin kivalta, kun voi tehdä, mitä mieleen juolahtaa eikä ole mitään aikataulua, joka rajoittaisi. Lepoa, virkistystä, kiireettömyyttä, huolet jossain kaukana... Kovasti tätä nyt tarvitsen raskaan viikon ja sen tapahtumien jälkeen. Mieli on kevyt kun tietää, että äidistä pidetään osastolla hyvää huolta. 

Ihana viikonloppu!

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Tädin kulta

                         

Tänään sain hakea pikkumiehen päiväkodista illaksi tätilään. Sainkin iloisen kaverin, joka juosten hyppäsi kaulaani päiväkodin pihalla. 

Matkalla pysähdyimme leikkipaikalle laskemaan liukumäkeä ja kotona teimme ensimmäiseksi välipalaa: marjapirtelöä. Blenderi piti sen verran isoa ääntä, että apukokilla oli sormet korvissa :=) Kun pirtelö oli lasissa, piti hiki hatussa etsiä pilliä, sillä pirtelö pitää juoda pillillä! En tiennyt... Onneksi kaapin pohjilta löytyi tämä tärkeä kapistus. Hyvältä maistui.

Totesin, että uusia pikkuautoja pitää hankkia seuraavaksi kerraksi, sillä vanhat lelut alkavat olla vähän pienemmälle pojalle. Sininen auto oli toivomuksena. Piirsimme ja katselimme Pikku Kakkosen, leikimme pehmoleluilla, söimme ja lauloimme. 

Isoille siskoille luovutin kaverin myöhempään illalla, kun lähdin äitiä katsomaan sairaalaan. Äiti oli illansuussa tuotu vuodeosastollemme ja oli ihmeen pirteä. Tosin vähän on lämpöä, mutta paljon virkeämpi hän oli kuin kuvittelin. Kiitteli, että oli joka paikassa saanut hyvää ja ystävällistä hoitoa eikä kipuja ollut. Hyvä niin.

Kotona kaadoin vahingossa olohuoneen jalkalampun, joka on nyt entinen. Tämän viikon katastrofien joukossa se on pienin sellainen! Pitänee ensi viikolla käydä hankkimassa uusi. 

Nyt väsyneenä nukkumaan!

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Monenlaista vipinää

                             

Kylläpä on pitänyt kiirettä koko päivän! 

Äidin tilanne ratkesi myöhään eilen illalla: Lonkka oli murtunut ja tänään hänet on jo leikattu. Kiitollinen olen hoidon ripeästä tahdista, sillä leikkauksen lykkääminen olisi lisännyt komplikaatioiden vaaraa. Tosin vanhalla ihmisellä vieläkin voi tulla monenlaista yllätystä matkan varrella. Huomenna tai ylihuomenna hänet jo siirretään meidän omalle vuodeosastolle kuntoutumaan. 

Koulussa taiteilimme oppilaiden kanssa kevätaurinkoja ja fiksasin pölypastelliltöitä koulun rappusilla. Kaiken äitiin liittyvän härdellin jälkeen tuntui hyvältä puuhailla oppilaiden kanssa koulujuttuja.

Päivä jatkui illansuussa Avoimien ovien merkeissä luokassamme. Oppilaat tulivat esittelemään tekemäänsä taidetta perheilleen ja samalla katsomaan nonstoppina pyöriviä kuvia luokastamme vuoden varrelta. Iltapäivällä juoksin hakemaan tarjottavia sekä keittelin kahvia termariin sekä lantrasin mehua lapsille. Vähän herkuteltiin ja vanhemmat vastasivat muutamiin ensi vuotta koskeviin gallupeihin. Oli leppoisa parituntinen, paljon väkeä paikalla ja ainakin minulla mukavaa ;=)

Nyt on päivän työt tehty ja kieltämättä olen siitä onnellinen. Ei tarvitse unta odotella...

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Murtunut?

                           

Uh! Kauan pelätty asia toteutui: Äiti kaatui kylppärissä ja tämä iltapäivä on kulunut ambulanssia odotellessa, päivystyksessä ja siirrossa keskussairaalaan. Vieläkään emme tiedä, mitä jalalle on tapahtunut, sillä äsken ei vielä rontgenkuvia oltu otettu. Minä luulen, että lonkka tai reisi on murtunut.

Onneksi äiti ei ollut yksin kaatuessaan, vaan hoitaja oli paikalla. Kaikki ovat olleet todella ystävällisiä ja äiti saatiin hyvin nopeasti kivuttomaksi lääkkeillä ja painepatjalla (vai mikähän se mahtoi olla?). Kotiin tuli kaksikin autoa nopeasti eikä kauan mennyt, kun hänet saatiin siirrettyä ensiapuun. Siellä lääkäri tutki ja teki lähetteen eteenpäin. On selvä, että siirtoambulanssia keskussairaalaan piti odottaa jonkin aikaa, kun ei ollut kyse kiireellisestä ajosta.

Nyt vain odotellaan diagnoosia. Voi tätä elämää!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Lähteekö vai ei?

                           

Eipä lähtenyt jäät mökkijärvestä vielä tänä viikonloppuna! Huomenna tai tiistaina ehkä...

Tänään ihanan rauhallisen aamupäivän jälkeen lähdin mökille jatkamaan siivouksia, vaikka olikin sunnuntai. Siivous - ehkäpä järjestely olisi ollut oikea sana. Kävin kaappeja lävitse ja sain neljä isoa kassillista pois heitettävää. Vapauttava tunne, kun kaappeihin tulee tilaa!

Ruusu, joka oli kukkinut purkissa viime kesän, löytyi uusia silmuja työntävänä nurinniskoin kompostista. Luulin, että se oli mennyttä, mutta kasvi itse oli toista mieltä. Nappasin sen kiireesti purkkiin, leikkasin ja kastelin. Katsotaan, mitä siitä tulee. Jospa vaikka äityisi kukkimaan!

Vaikka inhoan siivoamista, tuntuu mukavalta saada vapuksi kaikki kuntoon. Ihana ajatella, että mökkikausi on kohta alkamassa! 

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Perjantain lepoa

                          
                           

Ihanaa päärynällä ja etnokaupan oliiveilla höystettyä salaattia kalan kanssa ja perjantai-illan lepoa... Tuli niin tarpeeseen! Enpä muista, milloin olisin sohvalle nukahtanut myöhemmin illalla, mutta nyt pääsi näin käymään. Puolen yön jälkeen heräsin ja hiiviskelin pesulle ja oikeasti nukkumaan.

Illalla juteltiin siitä, miten elämän eri mutkat eivät ole omissa käsissä. Asioita vain tapahtuu, hyviä ja huonoja, ja se pitää hyväksyä. Näännyttävä työviikkokin vain muodostui monen tekijän summasta, joihin kaikkiin minulla ei itse ollut osaa eikä arpaa. Pääasia, että jaksettiin hoitaa perustehtävät ja ehkä jotain muutakin.

Lauantaiaamun olen ottanut rauhallisesti ja humpsinut yöpaidassa ympäri huushollia, lukenut päivän lehteä ja nauttinut ajatuksesta, ettei ole mihinkään kiire. Kohta lähden mökille, sillä siellä on jäät lähtemässä järvestä. Näenköhän näytelmän?

torstai 16. huhtikuuta 2015

Työtä, työtä, työtä...


Onhan se mukavaa, kun saa tehdä työtä. Kiitollinen siitä olen! Harmi vain, että työnteko jakaantuu niin epäoikeudenmukaisesti: Toiset melkein nääntyvät työtaakan alle ja toiset tekisivät mielellään töitä, jos vain jonnekin työllistettäisiin.

Eipä ole tällä viikolla blogia ehtinyt päivitellä. Eilen tein töitä klo 8-17.15. Hätäisesti kävin äitiä katsomassa ja söin hänen luonaan yhden banaanin, vaihdoin viidessä minuutissa kotona koululaukun kuorokassiin ja sitten ilta kuluikin harjoituksissa ja kokouksessa. Kotiin tulin ilta yhdeksän jälkeen ja arvata saattaa, kuinka poikki olin. Kolme työmuistiota vielä pykäsin ennen puolta yötä!

Tänään työpaikalla oli henkilövajetta, joten suunnitelmani rauhallisesta päivästä meni ihan pyrstölleen. Oppilaat olivat lääkärintarkastuksessa ja opetuksen ohessa 20 minuutin välein ohjasin heitä oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Selvittiin... 

Iltapäivä ja illansuu onkin kulunut kahdesta näännyttävästä päivästä toipumiseen. Oli ihanaa saada jutella ystävän kanssa ja vain olla. Myöhempään oli vielä pakko tarttua työasioihin ja niiden kanssa hurahtikin monta tuntia. 

Huomenna on perjantai, ja viikonloppu tulee niiiiiiiin tarpeeseen. Lauantain mökin siivous tuntuu ihan juhlalta!

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Siivous aluillaan


Nyt on mökkisiivoukset saatu hyvään alkuun! Olimme töiden jälkeen suvun nuorison kanssa kantamassa talven jäljiltä verannan kalusteita ulos ja samalla pöllytimme patjat sekä matot ulkona. 

Päivä oli räntäsateinen ja viileä, mutta illaksi taivas jopa rakoili ja aurinko paistoi. Olimme sopineet tämän illan mökkipuuhasteluille, vaikka sää olisi ollut kuinka kurja tahansa. Yhteistä aikaa ei ole  helppo löytää, kun kaikilla on omat menonsa ja harrastuksensa. 

Saimme paljon aikaiseksi ja viikonloppuna jatkan siitä, mihin nyt jäätiin. Oli hauskaa viettää yhteistä aikaa tyttöjen kanssa ja jutella puuhastelun lomassa kuulumisia. Pieni 3-vuotias pikkuveli olisi halunnut lähteä mukaan myös ja itkuhan siitä tuli, kun hänen piti jäädä kotiin. 

Nyt on raukean väsynyt olo puuhakkaan päivän jälkeen. Ei varmasti tarvitse unta odotella!

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Haravoimassa


Niin oli päivällä taas kaunis ilma, että muutin suunnitelmia ja lähdin mökille haravoimaan. Alunperin olin ajatellut vieväni äidin äänestämään, mutta sen voi tehdä huonommallakin säällä eli huomenna.

Messun jälkeen söin suussa sulavaa paistia. Kiitos ;=) Maistui niin ihanalta! Syömisen jälkeen pakkasin iltapäiväkahvin mukaan - kylläkin ilman kahvia - ja lähdin rantaan. Meillä jäät ovat vielä sen verran vahvan näköisiä, ettei varmasti viikkoon tapahdu mitään. Olisinpa katsomassa, kun jäät lähtevät!

Haravoin ja välillä luin päivän lehteä auringossa. Jostain syystä oli hieman vetämätön olo. Lieneekö vielä taudin rippeet vaikuttamassa? 

Tämä sunnuntai oli perhosten päivä ja näin sitruunaperhosia useammankin ja yhden suruvaipan. Kauempana lenteli vielä yksi laji, mutta en ehtinyt nähdä, mikä se oli. Parikymmenpäinen kurkiaura otti korkeutta mökin yläpuolella ja kuulin peipposen laulua. Myöhemmin taivas meni pilveen ja tuuli yltyi. Keräilin haravointivehkeet kasaan ja lähdin kotia kohti.

Siivoukset eivät ole mökillä edistyneet yhtään tämän viikonlopun aikana. No, ensi viikonloppuna sitten. Jospa saisin vaikka apulaisia mukaani!

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Onnea kerrakseen


Aamupäivällä lähdin hakemaan kummityttöä partiotapahtumasta. Olivat naapurikaupungissa siivoamassa (!) varastohallia ja saamillaan rahoilla kustantavat kesäistä Tanskan matkaansa.  Ihan hienoa, että oppivat omalla työllään ansaitsemaan eikä joka ripaleeseen käydä raottamassa vanhempien kukkaronnyörejä. 

Iltapäivällä olimme syömässä ortodoksisen pääsiäisaterian. Oli todella herkullista lammaspaisteineen ja kulitsoineen pashasta nyt puhumattakaan. Taustalla soi ortodoksinen pääsiäismusiikki täydentäen tunnelmaa. Oli maukasta!


Päivä oli mitä ihanin, joten ruokailun jälkeen oli ihan pakko lähteä mökille. Eilen kävin laittamassa ilmalämpöpumpun päälle ja sisällä oli jo 14 astetta, tuvassa enemmänkin. Kuurasin huussin puhtaaksi, vähän haravoin ja sitten vain istuin ulkona auringossa nauttimassa lämpimästä kevätillasta. 

30 kurjen parvi lensi mökin ylitse, joutsenten äänet kuuluivat kauempaa ja hämähäkit kipittivät rappusissa. Ensimmäiset krookukset olivat auki ja palokärki rummutti sarjoja metsän puolella. Nautin niin! Tuli taas tunne, että sekoaa kaikkeen tähän kevään ihanuuteen. 

Millään ei olisi malttanut lähteä rannasta kotiin ajelemaan. Ilta-aurinko paistelee vieläkin. Ihanaa elää kevättä!

torstai 9. huhtikuuta 2015

Kevättä ilmassa


Viime viikon aikana kymmeniä joutsenia on lennellyt ikkunoiden ohitse täällä kaupungissa. Välillä matkalla on ollut pariskunta, välillä pieni parvi. Hauskinta on, kun linnut lentävät aivan talon yläpuolelta, jolloin parvekkeen katon läpi näkee vilahduksen vatsasulista ja räpylöistä! 

Aamupalaa syödessä olen seurannut joutsenten laskeutumista läheisille järville. Jäät ovat lähteneet lahdista, joten sulaa vettä riittää. Myös monia muita vesilintuparvia on näkynyt, mutta ne ovat sen verran pienen kokoisia lajeja, etten osaa lennosta tunnistaa, kun täältä kauempaa katselen. Niiden lentoreitit eivät jostain syystä koskaan kulje niin läheltä taloamme kuin joutsenten.

Huomenna menen mökille. Kiva nähdä, miltä näyttää, kun en ole neljään viikkoon siellä päässyt käymään. Kevät on edistynyt ja muutto mökille siintää jo mielessä. Tosin mitään en ole asian eteen vielä tehnyt ja siivouksia pitäisi vähitellen aloitella, jos mielii vapuksi majansa muuttaa rantamaisemiin. 

Sydämessä läikähtää ihanasti, kun ajattelee tulevaa mökkielämää!

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Toipumista


Paluu arkeen sairastamisen jälkeen on ollut hidasta, mutta ehkä sitä vähitellen on taas kunnolla työkykyinen. Väsymys painaa vielä raajoissa eikä selkäkään ole ihan kunnossa, mutta muuten tuntuu hienolta elää kuumeetonta arkea.

Eilen pötköttelin kiireisen päivän keskellä parilla välitunnilla opehuoneen sohvalla muutaman minuutin ja lepuuttelin selkääni. Tänään on ollut rauhallinen päivä ja oikeastaan tuntunut ihan mukavalta työskennellä. Luokastani puuttuu lähes kolmasosa lapsista, joten rauhallista on ollut. 

Illalla uskaltauduin kuoronharjoitukseenkin. Ääni ei ihan kestänyt koko aikaa, mutta osasin viisaasti olla välillä vaiti. Ensi viikolla harjoittelemme syksyn konsertin kappaleita stemmaharjoituksina kahdessa ryhmässä, joten oli hyvä olla sopimassa, mitä seuraavalla kerralla harjoitutan. 

Olen iltaisin mennyt aikaisin nukkumaan ja aion yrittää pitää siitä rytmistä kiinni vastakin. Nyt sulkeutuu kone, joten hyvää yötä!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Varsinainen piinaviikko

Niin sitä vain virukset iskivät ja koko viikon olen ollut kuumeessa. Alussa mittari näytti 39-40 asteen lukemia, joten vitsit olivat todella vähissä. Yhtenä iltana kävelin pitkin seiniä, ennen kuin kuumelääke alkoi vaikuttaa. Influenssaahan se  oli, vaikka minut on rokotettukin syksyllä. Ihan kamala tauti! Toisen kerran elämässäni taisin sen sairastaa.

Kun pitkäperjantaina oli ensimmäinen kuumeeton päivä, aloin huomata, että selkä kipeytyy. Arvasin, että tämä on tulos viikon vaakatasossa olemisesta. Eilen selkä meni oikein kunnolla juntturaan ja tänään on sitten hiiviskelty miten milloinkin. Onneksi kipulääkkeet ovat auttaneet ja iltaa kohden olo on parantunut.

Pääsiäistunnelmasta ei ole ollut juuri tietoakaan. Kaikki mukavat asiat olen missannut, mutta musiikkia olen kuunnellut. Eilen katselin Teemalta Matteus-passion alusta loppuun ja se oli todella ihana. Tänään paistoin lammasta ja sain kuin sainkin sen valmiiksi, vaikka selän kanssa piti olla kekseliäs.

Toivottavasti pääsen tiistaina töihin. Kuumeen jäljiltä olo on vielä väsynyt ja hutera, mutta ehkä se siitä hellittää...