keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden viimeinen päivä


Monen näköistä maisemaa on tänään ollut ikkunan takana.Vähän kuin tämä päättyvä vuosikin: Surua ja suurta iloa, toipumista ja uuteen, erilaiseen elämään sukeltamista.


Onneksi emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo. Toisaalta joskus olisi helpompi kestää takaiskut, kun vähän voisi kurkistaa verhon taakse tuleviin onnellisiin päiviin.


On ihanaa todeta, että vaikka vuosi alkoi koettelemuksilla monessakin suhteessa, se näyttää päättyvän kohdallani aivan toisin. Olen mielettömän onnellinen saadessani herätä huomiseen uuteen vuoteen 2015 kaikkien rakkaiden ympäröimänä. Olen kiitollinen kuluneesta vuodesta ja sen kaikista kiemuroista. Kaikella on tarkoituksensa!

tiistai 30. joulukuuta 2014

Lääkärissä


Puhelin soi aamukuudelta ja sisareni ilmoitti kolmivuotiaan poteneen korvaansa yöllä. Hän kysyi, voisinko käyttää poikaa aamupäivällä lääkärissä. No, totta kai täti voi, kun vanhempien oli pakko olla  työssä.

Lääkärireissumme sujui yksityisellä sutjakkaasti ja korvasta löytyi tulehdus. Kävimme samalla kertaa apteekissa hakemassa lääkkeet. Onneksi saatiin lääkäri ja lääkkeet nyt, ettei uutena vuotena tarvitse istua päivystyksessä.

Iltapäivä sujuikin oman äitini asioita hoidellessa. Välissä ehdin kuitenkin nukkua ihanat päiväunet. Nyt illalla on sitten omaa aikaa vaikka laiskotella!

maanantai 29. joulukuuta 2014

Vieraita


Tänään herättiin tällä seudulla pirteään pakkaspäivään. Mittari näytti meillä korkeuksissa -18, mutta alempana oli varmaan parikymmentä pakkasastetta. Luonto oli kauniin huurteinen, joten kameran kanssa piti hyöriä tovi ikuistamassa tämän talven kylmintä aamua.

Päivällä toimittelin asioita ja oli hauskaa kulkea ulkona. Yhtään ei käynyt viima, joten pakkanen ei ollut purevaa, vain mukavan oloista. Pidän kunnon pakkaspäivistä.

Iltapäivällä tuli vieraita ja heidän kanssaan kului aika pitkälti iltaan asti. Oli ihana tavata! Olemme viimeeksi nähneet ajan kanssa kesällä, joten monenlaista oli ehtinyt tapahtua puolin ja toisin. Sain todella kauniin, valkoisen ja jouluisen kukkakimpun - ihan minun näköiseni. Kiitos!

Kiva lomapäivä illassa. Huomenna voikin tehdä, mitä mieleen juolahtaa. Rakastan myös sellaisia päiviä!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Vieraisilla


Joulun aikaan kuuluu yhdessä olo. On kiva saada vieraita ja käydä itse tapaamassa ystäviä ja sukulaisia. Kun työt taas alkavat, on monesti niin väsynyt, että vain haluaa pysyä hiljaisuudessa oman katon alla. Saamattomuuskin saattaa iskeä vierailujen suhteen...

Tänään kului koko iltapäivä kyläilyreissulla. Oli mukava tavata kummipoikaa ja jutella pitkästä aikaa kunnolla ajan kanssa. Tarjolla oli myös ihania leivonnaisia. Huh, onneksi viisaat sanovat, että ei ole väliä, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, mutta se merkitsee paljon, miten murkinoi uuden vuoden ja joulun välissä. Herkkuja on ollut tarjolla liiaksikin viime aikoina!

Myöhemmin ilta kului leppoisasti jutellen ja vain oleillen, joka on niiiiin mukavaa lomanviettoa.

lauantai 27. joulukuuta 2014

Nastat


Vaikka joulunpyhät ovat mukavia, ei hullumpaa ole viettää välipäiviäkään!

Nukuin aamulla pitkään ja heräämisenkin jälkeen humpsuttelin pitkään yöpaidassa. Kiireetön aamupala, lehden luku, ei hoppua minnekään... Loman ihania iloja!

Jouluvieraani lähti tänään ja iltapäivällä pesin muutaman koneellisen pyykkiä. En ehtinyt pyykkikoria hoitaa kuntoon ennen joulua ja kas: Pyykit eivät olleet karanneet minnekään! Hyvin ne ehti pestä tänäänkin.

Ystävien kanssa sovimme kyläilystä ja päivän paras asia oli ihastuttava kävelylenkki rantamaisemissa. Niin kaunista ja tunnelmallista! Olen ostanut talvilenkkarit, joissa on nastat pohjissa ja niillä on tosi rento kävellä, kun ei tarvitse pelätä liukastumista. Ainut hankala asia on sisällä kivi- tai laattalattiat. Niillä pitää kävellä tosi varovasti, sillä nastat luistavat.  Olen kengillä nyt kolme kertaa lenkkeillyt ja ovat aivan mahtavat jalkineet. Suosittelen!

Mukava lomapäivä illassa. Nyt nukkumaan!

perjantai 26. joulukuuta 2014

Onnellinen joulu


Ihana joulunaika!

Aattona kokoonnuimme meille koko lähisuku. Söimme jouluaterian yhdessä ja vietimme mukavaa aikaa lasten touhuja seuraten. Myöhemmin minä lähdin aattokirkkoon johtamaan kuoroa ja sitten vielä sisareni perheen luo lasten lahjoja ihmettelemään. Ilta päättyi yömessuun, jossa sain ystäväni kanssa viettää unohtumattoman hetken.


Jouluaamuna lähdin aikaisin kirkkoon hoitamaan avustustehtävää. Toivotin tervetulleeksi ja jaoin virsikirjoja sekä luin tekstejä. Kirkon jälkeen nukuin pitkät ja suloiset aamupäivän unet. Illalla teimme pitkän kävelylenkin pirteässä pakkassäässä ja minäkin vihdoin heräsin kuluvaan joulupäivään.

Tämä tapaninpäivä on ollut ihanan rauhallinen, vain oleilua, hyvää jouluruokaa, puheluita, ulkoilua ja yhdessäoloa. Olen tainnut nukkua kahdetkin päiväunet, jotka ovat tulleet tarpeeseen. Viimeiset viikot ovat kuluneet hektisesti lyhyillä unilla ja nyt lomalla on ihana mahdollisuus nukkua ja muutenkin vain levätä.

Onnelliset joulunpyhät kääntyvät välipäivien ihanaksi lomaksi...

torstai 25. joulukuuta 2014

Riemullista joulupäivää!


Kirkkaana loistaa
meille uusi aamu,
syntymäjuhla on Jeesuksen.

(virsi 27)


keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Ihanaa joulua!


Tervehtii jo meitä joulu ihanin.
Tuli kylmän teitä, armas kuitenkin.
Joulu tupaan astuu meille hymyten.
Pyörii lapsiparvi juhlapukuinen.
Joulukuusi hohtaa, tuttu valo tuo
sydämemme johtaa
seimenlapsen luo.

(S. Topelius)

maanantai 22. joulukuuta 2014

Järvi jäätyi


                                

                                

                                

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Luminen sunnuntai

Meillä on vihdoin lunta! Alkuviikosta vielä tuntui siltä, että taas on musta joulu tiedossa, mutta nyt tuntuu lupaavalta. Saimme lunta sen verran maahan, että taitaa pysyä ainkin joulun pyhien ylitse.


Aamu alkoi voileivillä kera graavisiian, nams! Lohesta en välitä, mutta tämä on suurta herkkuani.


Sunnuntain messussa olisi ollut valinnan varaa. Luontokirkkoakin oli tarjolla, mutta valitsimme tavallisen messun sisätiloissa. Samalla sytytettiin kynttilöitä haudoille. Maisema oli kauniin luminen - jouluinen. Nautin niin ajomatkasta!

Pieni kolmivuotias tupsahti tänne sisarensa kanssa ja otimme muutamia valokuvia. Saan hänet jouluaattona jouluaterialle perheensä kanssa, joten ihanaa yhdessäoloa tiedossa. Sitä ennen toki vielä jouluvalmisteluja. Muuten on kaikki jo valmista, mutta ruoanlaittoa  riittää. Huomenna vierailemme kuoron kanssa myös vanhainkodilla.

Radiosta on tullut koko päivän ihanaa joulumusiikkia ympäri maailman Euroradion konserttisarjassa.

perjantai 19. joulukuuta 2014

RSO meillä kylässä

Ihanat sävelet soivat vieläkin mielessä...

Tulin RSO:n konsertista, joka oli täällä meillä ihan kotinurkilla. Tosi hienoa, josta iloitsimme salin täydeltä. Radion sinfoniaorkesteri tekee maakuntakeikkoja ja nyt se suuntautui tänne.

Ohjelmistossa oli nuoren säveltäjän Perttu Haapasen Ylen tilausteos 2014 Compulsion Island, Beethovenin Pianokonsertto nro 4 sekä Tsaikovskin Sinfonia nro 6 "Pateettinen". Ylimääräisenä kuulimme vielä Sibeliusta. Hannu Lintu toimi tutusti kapellimestarina ja Paavali Jumppanen pianosolistina.

Mahtava konsertti! Haapasen teos oli yllätyksellistä, uutta musiikkia japanilaisella vivahteella. Beethoven ei ole niinkään minun juttuni, mutta Tsaikovski sai pääni (ja sydämeni!) ihan sekaisin. Tsaikovskin musiikki on aina liittynyt jouluuni ja nyt sitä sai kuulla täällä kotikulmilla. Sorruimme samaan kuin yleisö useasti: 3. osan hieno loppuhuipennus sai yleisön taputtamaan, vaikka finaali oli vielä tulossa. Laitettakoon se säveltäjän piikkiin! Miksiköhän hän halusi sinfoniansa finaalin olevan niin lohduton, kun kolmas osa olisi paremmin sopinut loistokkaaksi lopetukseksi?

Iloitsin ihan erikseen myös siitä, että suuri salimme oli aivan täynnä väkeä, joka vielä antoi huimat suosionosoitukset esiintyjille. Illasta jäi kaikin puolin mahtava tunnelma. Varmaan huominen menee tästä huumasta toipumiseen.

torstai 18. joulukuuta 2014

Ihanaa aikaa


Miten nautinkaan adventtiajasta! En odota joulua vaan oikeastaan yritän hidastaa ajan kulkua. 

Eilen illalla mukavassa kuoromme joulujuhlassa, jossa tapahtui paljon suunniteltua ja suunnittelematonta hauskuutta ja yllätystä. Joulun makuja ruoissa - ihania! Työssä lyhennetyt viimeiset päivät, jolloin aamu oppilaiden kanssa on aloitettu hämyisessä, kynttilöiden valaisemassa luokassa joulutarinoita kuunnellen. Kotona joulun valmistelua...

Tänään sain keskustella työasioista rauhassa ja koin voimaannuttavan tunteen onnistuneesta syksyn työrupeamasta. Kotona suloiset hetket niin ystävän kuin kolmevuotiaankin seurassa. Myöhemmin illalla joulukirjeen kirjoitusta.

Huomenna toiseksi viimeinen työpäivä ja joulupuuro. :=) 

tiistai 16. joulukuuta 2014

Tarja Turusen joulukonsertissa


Tänään oli viides joulukonsertti, tällä kertaa Tarja Turusen esittämänä. Hänellä oli säestäjinä piano, viulu ja sellokokoonpano, joka soitti myös yksin kolme kappaletta Janne Hovin johdolla. 

Konsertti sisälsi suurimmalta osaltaan klassista jouluohjelmistoa muutamalla kevyemmällä maustettuna. Mukana oli monta suosikkiani, kuten Mökit nukkuu lumiset ja Jul, jul strålande jul.

Harmitti, ettei luotettu akustiseen versioon, vaan niin laulu kuin soittimetkin tulivat äänentoiston kautta ja se kyllä pilasi paljon. Korkeat äänet soivat viiltävinä ja viulun hiljaiset äänet "rahisivat". Lisäksi edessäni istui kaksi rouvaa, jotka eivät malttaneet olla juttelematta. Heidän välillä puoliääninen puheensa häiritsi, samoin yleisön taputukset jokaisen laulun jälkeen. Kaiken huipuksi naapurikaupungin kirkossa oli kylmä! (Huh, johan tuli valitusta!)

Solisti itse esiintyi varsin siististi ja onhan hänellä koulutettu ääni, joka kyllä näkyy varmana ammattitaitona. Kunhan joskus kuulisi ilman äänentoistoa! Lisäksi kirkko oli näyttävästi koristeltu, joten suhteellisen kalliiseen lippuun sai myös visuaalista vastinetta.

Perjantaina on vuorossa viimeinen joulunaluskonserttini, kun RSO vierailee meillä Hannu Linnun johdolla. Odotan mielenkiinnolla!

maanantai 15. joulukuuta 2014

Kuraa


Viime viikon kävelimme kurassa. Lauantaina tuli lunta, joka on tänään sulanut pois, joten taas on pelkkää mustaa maata ja rapaa. Tältä näytti yhden ekaluokkalaisen vaatetus koulupäivän jälkeen! Ihan kauhistuttaa, minkä näköisinä lapset menevät kotiin iltapäivällä välituntileikkien jälkeen. Toivottavasti äidit ja isät ovat ymmärtäväisiä ja jaksavat vääntää yhä uudelleen pyykkikonetta päälle.

Meillä on tänään tehty suursiivous. Tuntuu kuin joulu olisi alkanut! Vähän aikaistahan tämä on, mutta nyt oli minun vuoroni joustaa. Kaikki eivät voi saada siivoustaan jouluviikolla, jos aikoo ulkopuolisella työn teettää ja minusta on mukavaa rauhoittua siltä osin joulun viettoon jo aiemmin. Imuria pitää toki työntää kuusen laiton jälkeen ja vielä vähän pölyjäkin kevyesti pyyhkäistä ennen aattoa. 

Ihana käydä nukkumaan puhtaassa kodissa, vaikka ulkona rapa lentääkin!

lauantai 13. joulukuuta 2014

Joulun valmistelua


Ulkona satoi aamusta iltapäivään lunta. Tuskinpa pysyy maassa, mutta sen näkee sitten. 

Päivä on kulunut joulun valmisteluissa. Kävin myyjäisissä ja sain mukaani porkkana- ja lanttulaatikon sekä tuoretta pullaa. Lähetyskahvilasta kävin hakemassa miesten villasukat, kun en nyt itse ehdi tekemään ;=) (Onneksi sisareni mies ei lue tätä!)

Lahjoja paketoin pitkän aikaa ja kuuntelin samalla joululauluja. Osa päivästä meni myös mattojen tuuletukseen, kun maanantaina siivoojaystäväni tulevat puunaamaan huushollin joulukuntoon ja huonolta näytti alkuviikon sää mattojen pöllyttämisen osalta. Toivottavasti en ehdi sotkea ennen jouluaattoa, kun siivous tänä vuonna tulee vähän aikaisin. Toisaalta ei haittaa. Minun jouluni alkaa aina siitä, kun siivous on tehty ja kiva, ettei se jää viime tippaan.

Konserttiinkin olisin voinut ajella, mutta en lopulta jaksanut lähteä vaan nukuin päiväunet sen sijaan. Ystävän kanssa vietettiin ihana yhteinen hetki ja äidin luonakin pyörähdin.

Työasioita hoidin eli kirjoittelin laulujen sanoja dioille ja siirtelin kuvia joululaulajaisia varten. Ne ovat ensi viikon lauantaina ja sen jälkeen alkaa joululoma. Paljon on vielä puuhaa, ennen kuin loma alkaa!

perjantai 12. joulukuuta 2014

Konsertteja siellä ja täällä

Eilen olin lapsikuoron ja naiskuoro Femmineon konsertissa, jossa esitettiin Petter Ohls'in adventin ajan musiikillinen kuvaelma Gabriel - sanantuoja. Lapsia oli yli 40, aikuisia laulajia parisen kymmentä ja vielä soitinryhmä päälle, Esittäjäjoukko oli siis komean kokoinen. Alussa esitettiin Simojoen Pekan ja Löytyn Jaakon joululauluja. Sitten alkoikin varsinainen kuvaelma, jossa alakoulun oppilaat lauloivat antaumuksella omat osuutensa naiskuoron avustamana.

Tänään ajelin naapurikaupunkiin paikkakuntamme mieslaulajien konserttiin. 26 miestä ja Kantelokuoron nuoret lauloivat joululauluja - uusia ja vanhoja. Mukana oli myös oman kuoromme mieskvartetti. He kun sattuvat laulamaan kahdessa kuorossa. Tuttuja oli siis paljon laulajien joukossa ja eräs ystävistäni juonsi koko homman.

Molemmat konsertit olivat mukavia ja erilaisia. Erityisesti pidin mieskuoron tasokkaasta konsertista. En ole heiltä näin hyvin laulettua ja rakennettua konserttia koskaan kuullut. Kävinkin kiittämässä heitä jälkeen päin laulunautinnosta.

Huomenna konsertit jatkuvat naiskuoron esityksillä, jos lumimyräkkä ei estä autoilua hieman kauemmaksi. Toivottavasti ei!

torstai 11. joulukuuta 2014

Torttuja siellä ja täällä


Partiolaiset ovat myyneet toimintansa tukemiseksi raakapakasteita eli erilaisia leivonnaisia. Koska suvussa on kaksi innokasta myyjää, lankesin taas ostamaan.

Eilen tuli kaksi pahvilaatikollista tavaraa. Jälleen kerran kauhistuin: "Kuka ihme nämä kaikki syö?" Nyt on omenalehdykäisiä ja tähtitorttuja viljalti. Hyvä, kun pakastimeen mahtuivat. Myyjät ilmoittivat iloisesti, että kyllä heille voi tuoda syötäväksi!

Paistoin pellillisen, jossa oli sekaisin molempia. Omenajutuissa on runsaasti omenanpaloja vaniljakreemillä ja torttuihin saa itse laittaa marmeladin. Hyviä olivat molemmat!

Joulun aikaan pääsee helpolla leipomatta yhtään mitään, jos haluaa tukea erilaisia yhdistyksiä. Päätinkin jättää tänä vuonna kaulimen varressa heilumisen ja ostaa valmiina kaikki leivonnaiset. Lisäksi pakkasessa on itsetehtyjä piirakoita, sekä suolaista että makeaa. Onneksi tämä asia on jo joulun osalta järjestyksessä. Paljon muuta onkin vielä vaiheessa ;=)

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

...eikä rasita koulu...


Tuntuu, kuin olisi joululoma alkanut!

Joulujuhla on ohi. Myrskytuulen tuivertaessa vietimme lämminhenkisen, vanhanajan kuusijuhlan: jouluevankeliumi, tonttuleikkejä, näytelmiä, runoa ja laulua, tosin välillä hyvin nykyaikaisinakin versioina. Ohjelmat onnistuivat hienosti, kun pikkuoppilaat antoivat parastaan ja sali pullisteli yleisöä. Kokonaisuus oli erittäin hyvä, yksi parhaita joulujuhlia opettajavuosieni varrella. Yleisöäkin oli runsaasti, osa seisomapaikoilla.

Tästä eteenpäin saamme nauttia koulussa kiireettömästä ja leppoisasta adventtiajasta, joka päättyy ensi viikon lauantaina joululaulajaisiin sekä pieneen herkutteluhetkeen. Varsin ihanat työpäivät siis edessä!

tiistai 9. joulukuuta 2014

Lakanoita

                       

Huomenna illalla on koulumme joulujuhla. Tänään olivat viimeiset harjoitukset ja huomenna vain juhlitaan, aamulla kenraaleilla ja illalla vanhempien kanssa. Yleisö on taattu ja sali tulee pullistelemaan väkeä. 

Tänään iltapäivällä oli minulla perinteinen "lakanoiden" väsäys. Tein siis säestettävistä lauluista leikkaa-liimaa - taktiikalla pitkän rimpsun, jonka laitan sinitarralla pianoon kiinni. Mitään kirjoja ei ehdi vaihdella nuottitelineelle ja tämä on alusta saakka ollut se paras tapa toimia säestettävien laulujen kanssa. Tällä kertaa lakanoita on 3 ja säestettäviä kappaleita 12, osa yhteislauluja, osa ohjelmiin sisältyviä.

Koulussa tunnelma tiivistyy huomisiltaan - perinteiseen kuusijuhlaan!

maanantai 8. joulukuuta 2014

Kuraa ja tikkuja

                                
                                 
  
Olisipa lunta edes tämän verran kuten oli aiemmin syksyllä! Mutta ei. Kura vain roiskuu...

Tänään oli luokan kanssa ohjelmaharjoitukset salissa oikein roolivaatteiden kera. Koska jouduimme loikkimaan pihan poikki saliin, käskin enkeleiden nostaa helmat korkealle. Siitä huolimatta muutamaan pukuun oli kuraa roiskunut, joten välitunnilla vähän pesin pyykkiä ;=)

Harjoituksissa enkelit olivat juuri lausumassa: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa...", kun yksi paimenista ryntäsi näyttämön nuotiotulilta sauvansa kanssa kolisten rappusia alas ja kiljui: "Minulla meni tikku sormeen!" Sovimme, että vaikka "pää menisi poikki", niin näyttämöllä vain keskitytään esittämiseen eikä kukaan saa rynniä pois paikaltaan. Ehkä juuri näiden hetkien vuoksi ekaluokan opetus on niin hauskaa!

Illan suussa olin kokouksessa, sitten joulukonsertissa ja lopuksi vielä kävelemässä. Nyt varmaan pitäisi olla nukkumassa eikä naputella tätä...

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Juhlaa


Eilen juhlittiin itsenäisyyttä sekä jumalanpalveluksella että kaupungin juhlalla. Molemmat toivat hyvän mielen. Erityisesti iloitsin juhlapuheesta, jonka piti sairaalateologi Teemu Paarlahti, armoitettu puhuja ja runoilija. Eipä tarvinnut hauskan mutta arvokkaan puheen aikana kertaakaan ajatella, että loppuisi jo! Olisin kuunnellut pidempäänkin. Mukava oli myös seurata pienten oppilaiden ohjelmaa, kun itse sai vain katsella toisten vaivannäön hienoa tulosta.

Tänään olimme yhdistetyn kuoron kanssa esittämässä Kauneimmat joululaulut -messua. Kirkkokansa tykkäsi, vaikka pari lähtöä kuorolta oli epävarmoja. No, harjoitteluaika oli liian lyhyt ja soitinryhmän kanssa ehdittiin viime treeneissä vain raapaista alkuja. Siihen nähden ihan ok-suoritus.

Messun jälkeen oli kiva poiketa kahville lähetysmyyjäisiin ja juttelemaan tuttujen kanssa. Ostin Lähetyskalentereita, jotka perinteisesti ovat löytäneet tiensä läheisten pukinkonttiin.

Iltapäivä ja ilta on sujunut ystävien kanssa. Sain viettää ihanan hetken rakkaan ihmisen seurassa, toisen kyläilyn merkeissä ja kolmannen puhelimessa harvemmin tapaamani ystävän kera. Ehdinpä jossain välissä kävelylenkillekin, vaikka ilmassa oli tihkusadetta ja samalla piipahdin katsomassa äitiä. 

Mäkäräisen Kaisan loistavan kilpailuviikonlopun huipentumallekin hurrattiin! Nyt pitää hetki vielä uhrata aikaa ensi viikon työasioille ja sitten nukkumaan. Heräsin jostain kumman syystä tänä aamuna jo ennen kuutta!

lauantai 6. joulukuuta 2014

Sinivalkoinen


Kuin nuori kuusi kohoaa
päin päivää lippusalko,
ja latvassa sen hulmuaa
lippumme sinivalko.


Oi, lippu sinivalkoinen,
sä viittaat taivaan teitä.
Ah, loista, liehu hulmuten
ja aina ohjaa meitä.

                                                        (A. Kohonen)

                                     

perjantai 5. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivän aattona


Koulussa vietimme tänään oikein hyvän itsenäisyysjuhlan. Ensin nostimme pihalla lipun salkoon juhlallisin menoin, lauloimme Maamme-laulun ja sisällä kuulimme ajatuksia itsenäisestä Suomesta oppilaiden esittäminä sekä kuuntelimme Finlandian luontokuvilla höystettynä. Tuli itsellekin ihan isänmaallinen olo.

Nyt illalla kävimme katsomassa Ulla Aatisen valoteoksen Valon kylä, joka oli pystytetty puistoon. Aiemmin sen on voinut nähdä pienempänä versiona Jyväskylässä. Teos sisälsi 170 noin metrin korkuista pientä intiaanitelttaa, joihin jokaiseen oli laitettu kynttilä palamaan. Illan pimeydessä se näytti tosi ihanalta ja kauniilta. Tällaista nykytaidetta on helppo katsella ja ymmärtää! Kerrassaan valloittava teos, joka pystytettiin vain yhtä iltaa varten. 

torstai 4. joulukuuta 2014

Heinät


Joulujuhlaohjelman seimi on kulkenut autossani koko viikon. Koulussamme ei ole omaa juhlasalia, vaan juhlimme läheisen aikuisopetuksen tiloissa. Siellä alkoivat harjoituksemme vasta tänään. Maanantaisen "seimi autoon" -operaation jälkeen päätin, etten tärkeää ja hankalan kokoista rekvisiittaamme vie luokkaan laisinkaan, sillä sieltä se olisi pitänyt taas harjoituksia varten autoon rahdata juhlasaliin vientiä varten. Niinpä olen tämän viikon körötellyt liikenteessä varsin jouluisesti: seimi takapenkillä!

Kun kuljetuksen tänään vihdoin sain perille, oli auton penkki ihan heinissä. Onneksi oli peitto seimen alla, joten sotkut sai karistettua helposti pellolle. Niin mukavaa kuin onkin joulujuhlaohjelman teko, silti meinaa rekvisiitan kanssa välillä mennä hermot, kun salit ja puvut ym. ovat ympäri kaupunkia. Pienen koulun haittapuolia.

Tänään olen saanut nauttia lyhyestä työpäivästä, joten aikaa jäi runsaasti joulumyyjäisissä kahvitteluun, käsityökaupassa poikkeamiselle ja vain oleiluun ystävän kanssa. Lepääntynyt mieli, vähän kuin viikonloppu olisi jo alkanut!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kenraalissa


Tänään illalla oli Kauneimmat joululaulut -messun kenraaliharjoitus soitinryhmän kanssa. Kuoro on harrastelijakuoro, mutta onneksi soittajat ovat ammattilaisia. 

Onkohan koskaan sellaista tilannetta, että voisi todeta tässä vaiheessa:"Hyvin menee, mutta menköön!" Aina tuntuu aika loppuvan kesken ja epävarmuutta jäävän ilmaan. Onneksi pieni jännitys saa skarppaamaan, joten uskon ja luotan, että sunnuntai sujuu hyvin.

Joulukuu on jo hyvällä alulla ja kaikkea ihanaa adventtiin liittyvää tapahtuu koko ajan ympärillä. Kumpa ehtisi nauttia ja valmistua jouluun rauhassa! Niin usein jostain tulee kiire ja humps: Joulu on jo ovella! 

Jospa nyt saisi kokea adventtiajan ilman kiirettä. Niin, enköhän tee sen hopun ihan itse, joten on syytä katsella vain omaan napaan päin. Onneksi vierestä muistutellaan tästä asiasta, jos en itse osaa kiirettä suitsia. Rauhaa joulun alle... Sitä aina kaipaan.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Hakutätinä

                                    
Eilen hain pienen pojan päiväkodista leikkimään meille, kunnes äiti pääsi töistä perheensä luo. Katselimme Pikku-Kakkosta, jossa oli juuri alkanut Joulukalenteri. Se ei tuntunut vielä kolmivuotiasta kiinnostavan, vaan hän malttamattomana odotteli "oikean" Pikku-Kakkosen alkamista.

Tänään minulla oli illan suussa kokous ja tuntia ennen sain hätäsoiton, josko voisin taas pelastaa perheen pulasta. Sopihan se. Tällä kertaa vain hain pojan ja vein kotiinsa isojen siskojen hellään hoitoon. Kiireellä ajelin kokoukseen enkä onneksi myöhästynyt. Samppa kyllä auton takapenkillä pirahti itkuun, kun selvisi, ettei hän tällä kertaa pääsekään tätilään leikkimään. Onneksi murhe unohtui pian.

Tätinä oleminen on kivaa! Hienoa, että voi auttaa ja samalla viettää aikaa suvun pienimpien kanssa. Tukiverkoston olemassaolo on todella tärkeää pikkulasten perheille ja ehkäisee vanhempien uupumista, josta on viime aikoina surullisten uutisten yhteydessä keskusteltu paljon. Meidän suvun pienimmillä on onni saada asua samalla paikkakunnalla isovanhempien ja tätien kanssa!

Tätinä olemisessa on hauskaa myös se, että voi palauttaa "paketin", kun alkaa tuntea saaneensa tarpeeksi vauhdista ja vaarallisista tilanteista!

maanantai 1. joulukuuta 2014

Jeesus kadoksissa

                                

Tänään etsin luokkamme jouluesitykseen seimen. Sieltähän se löytyi näyttämön takaa kaikkien penkkien, värivalotelineiden ja muiden roinien sekaan piilotettuna ja tietenkin äärimmäisestä nurkasta. Raivasin tieni urheasti sen luokse ja seimi sylissäni kuin varas näyttämön halki takaisin ihmisten ilmoille. Olin hiipinyt verhojen takaa, sillä jonkun luokan näytelmäharjoitukset olivat menossa. Uuvuttavan esillekaivamisepisodin jälkeen en enää jaksanut mennä samaa vaivalloista tietä, vaan oikaisin. Oppilaat olivat ihmeissään, kun ilmestyin keskelle heidän muuminäytelmäänsä.

Vasta opehuoneessa hoksasin, että Jeesus oli varastettu! Pelkät kapalot olivat jäljellä, mutta itse Joulun Lapsi puuttui. Laitoin opehuoneen ilmoitustaululle etsintäkuulutuksen.

Näinhän se on oikeassa elämässäkin. Lahjaröykkiöt, syömingit ja juomingit peittävät joulun sanoman ja  juhlasta puuttuu se tärkein: päähenkilö, jonka syntymäjuhlaa vietämme. 

Siis etsintäkuulutus: Jeesus kadoksissa! Meidän luokan joulusta puuttuu ilman Häntä se tärkein...