keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Kielot






Töiden jälkeen ryhdyin reippaasti siivoamaan. Kun ei sadettakaan näkynyt, tuuletin lähes kaikki matot ulkona ja puunasin huushollin reippaasti. Kyllä on mukava siivota, kun mökki on sen verran pieni, että pääsee paljon helpommalla kuin kotona!



Siivouksen jälkeen keräsin kimpun kieloja pöydälle - ensimmäiset tänä kesänä. Tuoksu on juuri niin ihana kuin vain tällä kukalla olla voi. Kielopaikkani on pellon reunassa entisen ladon tienoilla. Puhumme vieläkin ladosta, vaikka se on purettu jo parikymmentä vuotta sitten. Paikalla on edelleen maanviljelijän heinäseiväsvarasto. Joka kesä tältä auringossa kylpevältä pientareelta löytää ensimmäiset kielot. Muualla ovat vielä pienellä nupulla.



Ah, tätä kesän huumaavaa tuoksua!



tiistai 29. toukokuuta 2012

Ensimmäinen nainen




Näin otsikoi Aamulehti tänään juttunsa Suomen ensimmäisten naispappien joukossa olleesta Ritva-Leena Hirvosesta. Vuonna 1988 hänet vihittiin Tampereen Tuomiokirkossa parinkymmenen muun naisen kanssa papiksi. Nyt hän on pitänyt lähtösaarnansa Tampereen Harjun seurakunnassa ja jää eläkkeelle syyskuussa. (Aamulehti 29.5.2012)



Siis 24 vuotta Suomessa on ollut virkaansa vihittyjä naispappeja ja vieläkin keskustellaan kiivaasti, voiko nainen yleensäkään olla pappi. Nämä keskustelut menevät yli ymmärrykseni! En voi todellakaan ymmärtää heitä, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä naispapin kanssa. Jotenkin voin hiukkasen käsittää, jos ei naispappeutta hyväksy ja pitää mölyt mahassaan, mutta jo tasa-arvolainkin mukaan yhteistyöstä ei voi kieltäytyä.



Meidän seurakunnassamme puolet papeista kirkkoherraa myöten on naisia. En osaa nähdä mitään erilaista tai moitittavaa esim. naiskirkkoherran tavassa luotsata seurakuntaamme. Päin vastoin, elo on ollut jotenkin seesteisempää ja yhteisymmärrys seurakunnan parhaasta on näkynyt selvemmin kuin aiemmin. Tosin esimiestaidot eivät olekaan sukupuolesta kiinni. Alttarilla mitään eroa ei huomaa, on sitten nainen tai mies toimittamassa messua. Erot tulevat persoonasta, ei sukupuolesta!



Meidän tulee olla suvaitsevia toinen toistamme kohtaan, muuten kirkko kutistuu pienen porukan ahdasmieliseksi laumaksi. Eri mieltä voi olla, mutta Suomen lakeja tulee noudattaa. Voi, kumpa ymmärtäisimme, että sukupuolisyrjintä ei kuulu kirkkoon enää tällä vuosituhannella!



sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Käet triona








Aivan mahtava kesäinen viikonloppu takana! Aurinkoa, lämpöä, ulkoelämää... Ihan tuntui kuin olisi loma jo alkanut! Koko viikonloppu on vietetty mökillä ulkoilmassa ja sisällä on käyty vain nukkumassa. Töitä tein terassilla päivänvarjon alla ja arvostelut ovat valmiit, kunhan todistukset koneella tulostelen.



Jo pitkään olen ihmeissäni kuunnellut käen kukuntaa: Täällä meillä käet kukkuvat herkeämättä. Tuntuu, kuin niitä olisi todella enemmän kuin ennen tai sitten ne ovat vain uutterampia kuin edellisinä kesinä. Oletteko muut huomanneet samaa ilmiötä?



Tänään kuului kolmen käen kukunta samaan aikaan. En muista tällaista triplakukuntaa koskaan ennen kuulleeni. Oli hauskaa kuunnella niitä triona tai peräti stereona!



Ainut miinuspuoli on ollut valtava siitepölymäärä. Kaikki paikat ovat keltaisena: auto, terassit, pihakalusteet ja järven pinnassakin lilluu keltaisia lauttoja kuten kuvasta näkyy. Olen tiputtanut silmiin kosteustippoja, sillä varsinkin autolla ajaessa silmiä alkaa kaihertaa. En ole allerginen, mutta saan näköjään tästä kauheasta määrästä vähän oireita.



Illalla palautin Nella-koiran kotiinsa. Sillä oli mukavaa täällä maalla, kun sai uida ja kytätä rinteessä sisiliskoja, jotka kyllä olivat kaikki Nellaa ovelampia. Päivänvarjon alla se nukkui koiranuntaan ja kun oli kotiinlähdön aika, ei ollut näkevinään eikä kuulevinaan kutsuja. Olisi jäänyt tänne minun kaverikseni!



Mukava aloittaa huomenna viimeinen työviikko näin ihanan viikonlopun jälkeen.



perjantai 25. toukokuuta 2012

Ilmailupäivä








Tänään oli mökkipaikkakunnallamme Ilmavoimien teknillisen koulun ja Koelentokeskuksen järjestämä Ilmailupäivä. Noin 1500 henkeä oli tullut tutustumaan kalustoon ja näytöksiin. Paljon koululaisiakin oli mukana.



Itse olen useamman kerran vienyt oppilaat retkelle tähän tapahtumaan, mutta tänään emme olleet mukana. Olisin ehtinyt töistä katsomaan osaa lentonäytöksestä, jos olisin pitänyt hurjaa kiirettä. Sisareni koira ja äitini olivat kuitenkin lähdössä mökille mukaan, joten missasin tämänvuotisen lentonäytöksen, joka oli tietenkin aika upea. Sääkin helli niin katsojia kuin lentäjiäkin.



Hornet, Hawk ja NH90 -lentonäytökset ovat hienoa katsottavaa. Hawkeilla lentää Suomen Ilmavoimien virallinen taitolento-osasto Midnight Hawks, jossa neljä konetta taituroi. Kari ehti tapahtumaan mukaan ja otti muutamia kuvia.



Midnight Hawks







Hornet







Hawkien hienot savut







Jos olisin ollut mökillä, olisin nähnyt koneet myös. Ne ovat olleet osa mökkielämää lapsuudestani lähtien. Koskaan "leivän ääni" (by isäni) ei ole häirinnyt!



torstai 24. toukokuuta 2012

Puu kaatuu


   



Tänään tuli metsuri kaatamaan männyn autonpitopaikan tieltä mökillä. Kyllä homma oli nopeasti tehty, vaikka puu oli oikea "tukkimänty". Tanner tömähti, kun petäjä kaatui aivan oikeaan osoitteeseen. Ammattimies osaa! Osa männystä sahataan laudoiksi ja osasta tulee polttopuuta.



Nyt tarvitaan seuraavaksi traktorikuormaaja ottamaan kanto ja muutama iso kivi pois, tasoittamaan paikka ja sitten ehkä tuotetaan vielä mursketta. Sitten on autolle hyvä paikka pihapiirissä, mutta kuitenkin katseilta suojassa keskenkasvuisen kuusirivistön takana.



Liikenteessä ja uimassa




Tänään kävin töiden jälkeen Tampereella hoitelemassa pari asiaa pois päiväjärjestyksestä. Ajelin ruuhkassa sekä meno- että tulomatkan. Kaupungissa iltapäiväliikenne tiesi seisomista valoissa ja tuntui, että joka puolella oli ruuhkaksi asti kiireisiä ihmisiä.



Kyllä olin onnellinen kotiin ajaessani, ettei tarvitse asua suuressa kaupungissa. Täällä maalla puuttuvat monet kaupungin houkutukset, mutta vastapainona on niin paljon muuta. Yksi onnellinen asia on pikkukaupunkimme YHDET AINOAT liikennevalot! Tampereella etenin kilometrin verran keskustassa samassa ajassa kuin meillä ajelisi kymmenkertaisen matkan.



Mökille päästyäni kokosimme pihapöydän, joka kahden tuolin kera tarttui kaupungista mukaan. Ne saivat paikan keinun kaverina pihassa ja vanha kalusto saa haihtua savuna ilmaan, kunhan tulee tyyni keli. Samalla viimeistelimme katon kiinnityksen ilmalämpöpumpun suojukseen. Nyt se kamala ulkoyksikön rumilus on piilossa!



Kaiken aherruksen jälkeen kävin huuhtomassa kaupunkimatkan hiet järvessä. Viimeeksi uin saunasta viime lauantaina ja silloin vesi vielä tuntui kovin kylmältä. Nyt se oli lämmennyt aurinkoisen viikon aikana ihan toisenlaiseksi. Enää ei jalat jäätyneet pohjaan, vaan uskalsi jo nauttia hetken viilentävästä vedestä.



Uiminen täällä rannalla on aivan ihanaa lämpimällä säällä. Silloin sekoaa jo laskuissa päivän uintikertoja miettiessä. Tai toisaalta minä aina juoksen, en ui oikeastaan koskaan. Vesijuoksu ilman vyötä on tosi hauskaa. Vielä kun vesi hieman lämpenee, voin aloittaa. Näin kylmässä vedessä ei juoksu vielä onnistu.



Nyt pitää kömpiä nukkumaan. Hyvää yötä!



tiistai 22. toukokuuta 2012

Venäjän mummot






Valoisa kevätyö - miten ihana! Tulin juuri sisälle, kello näyttää puoli yksitoista illalla ja ulkona on kuin päivä. Ihmetyttää ja ihastuttaa talven jälkeen tämä valtava valoisuus!



Laitoin telkkarin auki ja siellä kakkosella oli menossa Euroviisujen ensimmäinen kierros. Venäjän mummot tulivat juuri esiintymisvuoroon ja voi, miten he olivat herttaisia! Tuli niin hyvä mieli heidän esitystään seuratessa. Siinä kappaleessa kulminoitui Euroviisujen oikea idea: tuoda esille eri maiden omaleimaista musiikkikulttuuria kevyen musiikin alueelta.



Hyvä, babuskat! Toivottavasti voitatte!



sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Kolme iloista rosvoa




Tänään kävin katsomassa nuorisoteatterimme uuden näytelmän Kolme iloista rosvoa. Kummityttöni näytteli siinä leipuria.



Näytelmä oli todellinen lasten hitti. Ohjaaja oli tehnyt sen mukavan vanhanaikaiseksi ja nuoret näyttelivät todella hyvin. Leipurikin selvisi osastaan erinomaisesti ja täti oli tietysti hyvin ylpeä.



Samaan aikaan näytelmän kanssa yleisöstä kilpaili Suomi-Slovakia pronssiottelu. Pelkäsin, että katsomossa on vain mummi ja minä, mutta pelko osoittautui turhaksi. Lapsiperheitä oli paljon liikkeellä ja katsomo oli täyden tuntuinen, vaikka tyhjiäkin paikkoja löytyi.



Kunpa kaikki nuoret löytäisivät kaduilla notkumisen sijaan jonkin mukavan harrastuksen! Toisilla niitä harrastuksia on sitten jo melkein liian kanssa kuten kummitytölläni: partio, pianonsoitto teorioineen, sukellus, kuorolaulu ja sitten tämä näytteleminen. Kun koulu sujuu hyvin ja virtaa riittää, niin mikä ettei!



Hieno näytelmä ja upea harrastus! Kiitos kaikille aikuisille, jotka olivat nuoria ohjaamassa ja mahdollistivat omalla pyyteettömällä työllään näytelmän esittämisen.



El silbo




Täällä mökillä kuuntelen paljon radiota, yleensä Ylen ykköstä. Tänä aamuna Aristoteleen kantapäässä oli mielenkiintoinen ohjelma vihellyskielestä el silbo.



Kanarian saarilla Teneriffan lähellä La Gomeran saarella on 2500 vuotta kommunikoitu puheen lisäksi myös viheltämällä. Tämä vihellyskieli on ilmeisesti saanut alkunsa saaren vaikeakulkuisuuden vuoksi: Vihellys kuului kilometrejä vuorenrinteeltä toiselle.



Silbossa vihelletään neljää erilaista konsonanttia ja muutamaa vokaalia sormia avuksi käyttämällä. Ne voidaan yhdistää 4000 sanaksi. Lapset ovat oppineet vihellykset vanhemmiltaan, mutta vuosituhannen loppupuolella kieli oli jo häviämässä. Pelastukseksi koitui koululaitos, jossa sitä on alakoulussa opetettu pakollisena aineena Gomeralla jo 12 vuotta. Oppilaat opiskelevat sitä 14-vuotiaaksi.



Ohjelma oli todella mielenkiintoinen, varsinkin kun Teneriffan matkalla  La Gomeran saarta muinoin katselimmekin! Harmi, ettei silloin hypätty laivaan ja käyty tutustumassa saareen ja sen erikoiseen kieleen.



torstai 17. toukokuuta 2012

Sumu






Aamulla lähdin hakemaan kävellen lehteä puolentoista kilometrin päästä. Nappasin lapion mukaani ja tasoittelin roudan muovaamia kuhmuja ja kuoppia mökkitieltä. Omaa tienpätkäämme käyttää viisi mökkiä, mutta tien eteen ei kukaan muu kuin me laita yleensä tikkua ristiin. Niinpä päätin taas olla omatoiminen, jotta on mukavampi ajaa. Lapioidessa oli ihan työmiehen olo ja kämmenkin varmaan levisi miehekkäästi. Tai ainakin tuntui siltä.



Iltapäivällä suunnittelimme puun kaatoa ja sen paikalle auton parkkipaikan tekoa. Nyt autot seisovat kuusten alla ja ovat välillä enemmän ja vähemmän pihkassa. Ei siis muuta kuin toimeen!  Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Niinhän sitä sanotaan.



Koulutusillan jälkeen ajelin takasin mökille ja hetkessä järven päälle nousi mahtava sumu. Päivä on ollut lämmin mutta kostea ja nyt illalla on satanutkin. Sumu ilmestyi kuin tyhjästä ja levisi nopeasti. Nyt on koko vastaranta jo kadonnut.



Aika metkan oloinen ilta: tyyni ja sadekin on tauonnut. Käki kukkuu, luonto tuoksuu ja järveltä kuuluu vaimeana veneestä uistelijoiden puhetta. Tekisi mieli valvoa myöhään ja vain nauttia...



keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Valmis!






Mökkien maalaus valmistui tänään. Ihanaa! Olin valmistautunut siihen, että pahimmillaan juhannukseen asti kärvistellään maalauksen alla, mutta vielä mitä. Sopimuksen ajankohta piti paremmin kuin uskalsin odottaakaan. Mökkejä maalattiin puolentoista viikon aikana viisi päivää, joten aika nopeaa toimintaa!



Ilta kului terassikalusteita paikalleen rahdatessa ja maalausjälkeä ihastellessa. Onhan rakennukset nyt kuin silmänsä pesseet. Ihaninta oli kantaa keltaiset orvokit paikoilleen terassien kaiteille. Siellä ne hehkuvat mustaa hirttä vasten.



Tänään on ollut kevään lämpöisin päivä. Meillä mittari on hiponut 20 astetta. Julman isot hyttysetkin ilmaantuivat tyynessä illassa, mutta onneksi meillä on niin kuiva

paikka täällä, ettei niitä otuksia riesaksi asti yleensä ole.



Neljä lomapäivää edessä, joista tosin huomenna osa menee srk:n jumalanpalvelusavustajakoulutuksessa. En sinne ihan riemusta hihkuen mene, vain velvollisuuden tunnosta. Protestoin ajatusta järjestää pyhänä koulutus! Jos srk saarnaa lepopäivän pyhittämisestä, mielestäni voisi myös helatorstaina elää näiden oppien mukaan ja järjestää koulutukset arkena. Ehkä tällä mielellä pitäisi pysyä pois, mutta jospa osaan pitää mölyt mahassani!



Muuten tuntuu kyllä siltä kuin kesä olisi alkanut!







tiistai 15. toukokuuta 2012

Käki




Tällä viikolla olemme opiskelleet kolmasluokkalaisten kanssa lintuja. Käki cuculus canorus tuntui olevan mielenkiintoinen lintu kummallisen pesimistapansa vuoksi. Lasten mielestä se vaikutti epäreilulta lurjukselta!



Olen joutunut olemaan kaksi yötä kaupungissa. Todelle tyhmää! Tänään huristelin kiireesti mökille - heti, kun sain sisarella lainassa olleen autoni takaisin. Käki oli vastassa täälläkin. Se vain kukkui kummallisesti: Ensin kuului omituinen raakku ääni ja sen perään kaksi kukahdusta. Tätä se toisteli muutaman kerran. Liekö ollut kevätflunssan kourissa!



Täällä olivat maalarit ahertaneet. Äitienpäiväkin tehtiin töitä! Seinien uusi, musta maalipinta näyttää hienolta. Muovit olivat häipyneet ikkunoista ja nyt on kiva taas katsella kirkastunutta maisemaa. (Järvi on tyyni ja äsken kaksi kurkea lensi rannan suuntaisesti.) Maalaus jatkuu ikkunapuitteiden ja vuorilautojen maalauksella, joka sekin on jo lähes tehty. Jäljellä on vielä neljä ovea. Ehkäpä ensi viikolla jo valmistuu.



Huomenna alkaa - taas - neljän päivän pidennetty viikonloppu. Enpä pistä pahakseni!



lauantai 12. toukokuuta 2012

Lynx lynx






Keskiviikkona olimme kolmasluokkalaisten kanssa retkellä Ähtärin eläinpuistossa. Sää oli suotuisa, ei liian kuuma eikä kylmä, aurinko paistoi ja eläimet liikkuivat vilkkaasti. Koimme ihastuttavia hetkiä ja opimme enemmän kuin konsanaan luokassa luonnontiedon tunnilla.



Julistin bussissa kilpailun: "Lempieläimeni on lynx, lynx. Ne palkitaan, jotka kuiskaavat korvaani ennen tarhaan menoa, mikä tämä eläin mahtaa olla suomeksi." Kuiskauksia tuli laidasta laitaan: hirvi, karhu, kettu, ilves ja lehmä! Kuusi oppilasta tiesi tai arvasi oikein ja he saivat hirviavaimenperän palkinnoksi.



Ilves nähtiin. Se oli raukealla päällä syömisen jälkeen ja nuoli tassujaan hyvin kissamaisesti. Lumileopardi taas oli aterialla eikä välittänyt lihanpalaa nakerrellessaan meistä tuon taivaallista.







Kohokohta kierroksella oli nähdä pikkukarhut emonsa kanssa. Ne olivat hyvin leikkisällä päällä ja hauskuttivat lapsia kiipeilemällä, painimalla keskenään ja kieppumalla karusellissa kuin mukulat konsanaan.



Lisäksi saimme toisessa aitauksessa nähdä eläinten elävää elämää: Karhut parittelivat! Lapset ottivat sen hyvin luonnollisesti. Tähän aikaan on karhuillakin kevättä rinnassa :-)







Oppilaat käyttäytyivät retkellä esimerkillisesti, joten opellakin oli tosi kivaa!  Loppumatkalla koettiin myös jännitystä: Bussimme hajosi liikenneympyrässä kilometrin päässä koululta ja saimme hetkessä koko pikkukaupungin liikenteen kaaokseen. Toisen linja-auton tulo olisi kestänyt jopa puoli tuntia, joten lähdimme apostolin kyydillä talsimaan koululle. Tämä kävelyretki oli 285 euron arvoinen, sillä liikennöitsijä hyvitti meitä ruhtinaallisesti vastoinkäymisestä. Otimme koko jutun huumorilla ja yhtään harmitusta yllättävästä retkemme lopusta ei kenellekään jäänyt.



Ähtäri on kiva retkikohde niin lapsille kuin aikuisillekin. Suosittelen!



perjantai 11. toukokuuta 2012

Kelmua ja kiirettä


 



Mökillä näyttää nyt tältä! Sekä ylä- että alamökin verrannat ovat muovilla suojatut, samoin ikkunat, ovenkahvat ja ulkolamput. Maalausprojekti on siis alkanut suojauksella ja seinien hankauksella. Etelä ja länsiseinät näyttävät puunauksen jäljiltä jokseenkin kulahtaneilta, kunnes saavat uuden maalin pintaan.



Hauskaa olla sisällä sinertävät muovit ikkunoissa. Tuntuu lähinnä siltä kuin silmälasit puuttuisivat. Ulos näkee mutta epätarkasti. Säistä riippuu, kuinka kauan tätä "muovitettua" elämää kestää. Itse toivon, että kesäkuun alussa jo olisi valmista.



Hirvittävän kiireinen viikko takana: Luokkaretki Ähtärin eläinpuistoon, webbikoulutusta, koulutulokkaiden vanhempien ilta, koulualueen siivouspäivä ja tietysti sitä normaalia luokkatyöskentelyä. Eipä ole ehtinyt edes blogia päivittämään, puhumattakaan toisten lukemisesta. Huh, välillä tuntui, ettei elämässä ole järkeä ollenkaan, kun kävi kotona vaatteet vaihtamassa seuraavaa tilaisuutta varten eikä ehtinyt voileivästäkään ahmaista kuin puolet! No, selvitty on ja viikonloppuna voi vähän levähtää.



Äsken sateen välissä haravoin hieman pihalla. Käki kukkui minun kuulteni ensimmäistä kertaa moneen otteeseen, joutsenet lentelivät edestakaisin ja tuoksui huumaavalta. Koivuissa on pikkaraiset hiirenkorvat. Ainut, joka pyristelee kevään kohinassa vastaaan, on pihan tammi. Se pitää edelleen tiukasti kiinni vanhoista viime kesän lehdistään. Omituinen puu! Jospa huominen kova tuuli riipisi irti ruskeat lehdet. Ehkä turha toivo. Muistan edellisistä keväistä, että uudet ja vanhat ovat vielä toukokuussa yhtä aikaa oksissa sulassa sovussa.



Huomenna sataa ja tuulee, minä jatkan työhommia kokeiden korjauksella sekä arvosteluilla. Nyt ryhdyn katsomaan Suomi-Kanada peliä ja pitämään leijonille peukkua!





lauantai 5. toukokuuta 2012

Työntäyteinen päivä


Tästä lauantaista piti tulla leppoisa haravointipäivä - mutta vielä mitä! Aamulla tuli tekstari maalarimestariltamme, joka ilmoitti, että mökkien ulkomaalaus alkaa maanantaina. Hupsis, tuli vähän vipinää kinttuihin.



Olin tehnyt jo talvella sopimuksen maalaamisesta heti keväällä, mutta päätin, etten tikkua ristiin laita, ennen kuin varmasti tiedän homman alkavan. Firmojen aikataulut aina välillä ontuvat ja säätkin tietysti sanelevat. Nyt näyttää kuitenkin homma alkavan ajallaan, jos vain säät sallivat.



Ryhdyimme siirtämään puupinoja pois räystäiden alta ja siinä hommassa menikin koko iltapäivä. Välillä piti hakea lisää pressuja kyläkaupasta. Lisäksi tyhjensin mökin takusia tavaroista ja istuttelin maahan pääsiäisnarsissit, jotka toin mukanani kaupungista.



Huomenna lankomies tulee hakemaan veneensä pihasta, jossa se on ollut talviteloilla. Tyhjennämme myös terassit kalusteista pihalle pressun alle. Sitten saavat maalarit tulla.



PS. Tänään pitää kurkkia taivaalle, jos näkisi tavallista komeamman kuutamon.







perjantai 4. toukokuuta 2012

"Suuri muutto"






Eilen tulin kimpsuineni mökille - siis jäädäkseni! Kauan odotettu mökkikausi on lähtenyt käyntiin ja neljä seuraavaa kuukautta on tarkoitus viihtyä täällä.



Saapuessani tänne jäät olivat lähdössä. Järvenselkä lainehti jo vapaana, mutta meidän rantaan oli ajautunut paljon jäätä. Ensimmäiseksi nappasin komerosta isännänviirin ja vetäisin tankoon. Voi, miten tuntui mukavalta! Ihan liikutuin viiriä ylös kiskoessani. Se oli jotenkin niin konkreettinen merkki mökkikauden alkamisesta.



Illalla kömpiessäni nukkumaan sain seuraa: Makuuhuoneen seinän takana kuului rapistelua ylänurkasta ja arvasin, että räystään alle hirren päälle joku lintu kömpii yöpuulle. Aamulla kävin katsomassa ja valkoiset jätökset olivat jääneet yön vietosta.



Aamulla aurinko paistoi pakkasyön jäljiltä. Teeret kukersivat kuin stereona paristakin suunnasta, kuikat huutelivat ja järvi oli peilityyni. Hyvä, etten myöhästynyt töistä, kun piti nautiskella luonnon kauneudesta!



Tänään olen illalla haravoinut ja istutellut orvokkeja. 20 on jo purkeissa ja 4 jäi huomiselle, kun multa loppui. Rakastan keltaisia orvokkeja! Oikeastaan muita kesäkukkia en kaipaisikaan, mutta muutakin on laitettava, kun orvokkien kukinta hiipuu keskikesäksi. Leikkaan ne silloin, lannoitan ja loppukesällä ne kukoistavat uudelleen.



Olo on vähän ihmettelevä. Onko se pitkä talvi taas ohi? Tuntuu vielä epätodelliselta kaikki tämä ihanuus ympärillä:  luonnon  herääminen talviunilta, mustarastaan huilu mökin takana, joutsenten toitotus, narsissien ja valkovuokkojen avautuvat nuput, tyyntyvä vapaa järvenpinta...



Voiko ihminen enempää toivoa?



tiistai 1. toukokuuta 2012

Muutto lähestyy




Palasin illalla ihanan, neljän päivän vapaan jälkeen takaisin kaupunkiin. Huomenna työt odottavat. Pidennetty viikonloppu vappuineen hurahti enemmän ja vähemmän mökkiä kuntoon laittaessa. Työstä pääsi totaalisesti eroon ja tuleva 3 päivän työviikko maistuu aika makoisalta!



Vatsassa kihelmöi mukavalta: Jokakeväinen mökille muutto lähenee! Pakkasin jo kasseihin lakanoita, kuivia ruokatavaroita ja kannoin autoon peitot, jotka aina tuon pois mökiltä syksyllä. Huomenna käväisen iltapäivällä viemässä ne ja varsinainen muutto on torstaina.



Kuinka olenkaan kaivannut mökkikauden alkua!  Siis ulkovessaa, kuuman veden lämmittämistä hellalla, suihkun puutetta, käsin tiskaamista??? No, en niitä, mutta kaikki muu kyllä korvaa nämä pienet puutteet.



Hei, mökköseni! Täältä kohta tullaan ja pois lähdetään vasta syyskuun alussa!