Open kolo

Open kolo

torstai 16. elokuuta 2018

Puolella hinnalla


Viime perjantaina kävin kaupassa ja huomasin siellä värililjakimppuja, joissa oli puolen hinnan tarrat. Kukkakimpusta jäi maksettavaa alle kolme euroa. 

Nappasin yhden mukaani mökille lähtiessä. Kukissa oli varret paljaana, ja ajattelin niiden kyllä kuolevan puolen tunnin ajomatkan aikana. Maljakkoon laittaessa katkaisin reilusti varsia. 

Ja mitä tapahtui? Liljat ovat viikon aikana avanneet kaikki nuppunsa valtavan suuriksi kukiksi. Verannan pöydällä ulkona viileästä yöstä nauttien ne kukoistavat vielä alkavanakin viikonloppuna muhkeana kimppuna. 

Aika hyvin parin euron kukilta!

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Auringonlaskut


Viime päivinä on ollut todella hienoja auringonlaskuja. Taivaanranta on liekehtinyt keltaisena, punaisena, oranssina, violettina, turkoosina... Harmi vain, että kaikkia värisävyjä ei kameralla talteen saa - tai pitäisi kai olla paljon paremmat laitteet kuin minulla.


Illat ovat pimentyneet ja aamut hämärtyneet. Järvivesi on edelleen lämmintä ja säätiedotukset ennustavat mukavia päivälämpötiloja. Takkatulen sekä kynttilöiden aika on alkanut. Vaikka en syksyihminen olekaan, on mukava elää elokuun kauniita iltoja. 

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Sadepäivän viettoa


Aamusta saakka oli meillä pilvistä ja välillä tihkutti vettä. Lähdin aamupalan jälkeen kävelylenkille hakemaan lehteä ja sen jälkeen uimasta tultuani alkoikin sataa. Lämmitimme saunan ja sen jälkeen sytytin takkaan tulen. Ihanaa vapaapäivän viettoa!


Hiillos jo hiipuu. Sade on laantunut ja kesällä neulottujen villasukkien langanpäät päättelin takkatulesta nauttien. Toisella silmällä olen katsellut maantiepyöräilyä. EM-kisojenkin viimeiset loppukilpailut aion vielä seurata. Urheilu on mukavaa - varsinkin penkkiurheilu! :>D

On ollut kiva vain levätä ja tehdä pieniä kotihommia viikonloppuna kolmen pitkän ja intensiivisen työpäivän jälkeen. Todellisuudessa jo viimeisen lomaviikon tein töitä kotona, joten yli viikko tässä on aherrettu ja huomenna jatketaan. Kiva, että sää on viileämpää. Sopii hyvin minulle. 

perjantai 10. elokuuta 2018

Puutarhan herkkuja


Kolmen mukavan työpäivän jälkeen saa aloittaa viikonlopun vieton herkkuja syöden. Mustat viinimarjat ja karviaiset ovat makeita kuin karamellit. Aurinkoinen ja kuiva kesä on antanut parhaat aromit marjoille. Varsinkin mustaherukat maistuvat mielettömän ihanilta. Ahmisin niitä vaikka kuinka!

Koulun pihassa kotiin lähtiessä auton ulkolämpömittari näytti +34! Kova tuulikaan ei puhaltanut viilentävästi, joten ensimmäinen puuha kotiin tullessa oli pulahtaa uimaan. Vasta sen jälkeen alkoi herkuttelu. 

Nautitaan kesäisistä vapaapäivistä, jos ne kohdalle osuvat!

torstai 9. elokuuta 2018

Työtä, työtä...


Työt ovat alkaneet. Eilen tein ympäripyöreän päivän ja kotiin tulin ekaluokkalaisten siunaustilaisuuden jälkeen vasta kahdeksan maissa illalla. Iltauutisten jälkeen vielä jatkoin tunnin verran kirjallisilla töillä. 

Tänään tulivat uudet oppilaat, suloiset ekaluokkalaiset. Kotiin pääsin jo kuuden maissa, joten EM-kisoja olen ehtinyt hieman katsella. Hyvää pään tyhjennystä työasioista!


Mukavaa, kun saa aloittaa loman jälkeen kolmen päivän työviikolla. Koulutyön alku on aina rysäys monenlaista puuhaa, joten päivistä tulee todella pitkiä, vaikka oppilaat ovat koulussa vain muutamia tunteja. 

Ensi viikolla työpäivät onneksi tasaantuvat. Ehkä selviän parilla- kolmella ylimääräisellä tunnilla päivässä, jolloin työpäivän pituudeksi tulisi se tavallinen 8 tuntia. 


Helteisen työpäivän jälkeen oli nautinnollista pulahtaa uimaan lämpimään veteen ukkosjyrinöiden säestyksellä. Kesä jatkuu!

maanantai 6. elokuuta 2018

Taidesunnuntai



Eilinen oli taidesunnuntai. Aloitin sen Mäntän Kuvataideviikoilta Pekilosta kiertämällä näyttelyn aika nopeasti, sillä päivä oli täynnä monenmoista. 

Näyttelystä bongailin erityisesti entisten oppilaitten töitä. Emmi Kallion pastellinsävyiset, iloiset maalaukset löytyivät heti. Niitä katsellessa tuli mukava olo. Näyttelyssä oli myös aivan vastakkaisia tunnelmia. Yhden kollaasin edessä en edes voinut silmäystä kauempaa seisoa. Tuntui niin yököttävältä. Taidetta on monenlaista...


Anna Pekkalan isot dinosaurukset olivat jo pihalla vastaanottamassa tulijoita. Varmasti nämä työt ovat mielenkiintoisia pienimmille kävijöille. 


Kehitysvammainen taiteilija Pasi Soukkala tekee aivan mielettömän uniikkia taidetta värikynillä. Toistot ovat hänen käsialaansa ja toivon vielä joskus hankkivani häneltä jonkun teoksen. Pasin omassa näyttelyssä kävin viime vuonna, kun hänet oli palkittu Kettukin vuoden 2016 taiteilijana.


Kaj Stenvallin työt olivat lempeän hauskoja!


Mikko Paakkosen isokokoisissa teoksissa oli kauniit värisävyt. Töitä oli koko suuri seinä täynnä ja niitä katsellessa tuli seesteinen olo. 


Ville Rädyn Nopeutettu hävittäminen sisälsi minua miellyttäviä värejä, jota ihmettelin, sillä yleensä olen "täysin yliherkkä" näin voimakkaalle värimaailmalle. 


Sunnuntaina olin myös taidemessussa lukemassa tekstejä. Saarna sisälsi viittauksen kuvataiteeseen ja teos kiersikin valokopiona penkeissä nähtävänä. Urkurina oli Musiikkijuhlilta Aleksanteri Wallius, jonka soittamista teoksista eniten pidin loppusoitosta (Guilmant: Sonaatti 1 D-molli, Finale), joka sopi ranskalais-romanttisille uruille erityisen hyvin. 



Iltapäivällä ehdin koululle töihin muutamaksi tunniksi. Sisäänkäynnin eteen oli ilmestynyt iloisia mattoja kesäleiriläisten maalaamina ja töitähän sisällä riitti. No, nyt on ainakin luokkatila jo järjestyksessä. 


Koulusta kiirehdin Vilppulan kirkkoon Musiikkijuhlien konserttiin Merikanto 150 vuotta tänään.Tilava kirkko oli lähes täysi. Kuulimme Merikantoa Johanna Rusasen ja Folke Gräsbeckin tulkitsemana. Tämä konsertti olikin minun kohdallani Musiikkijuhlien viimeinen. Sain kiittää Niklasta upeista konserteista - taas kerran. 


Illalla olinkin ihan poikki päivän ryntäilyistä sinne, tänne! Alhaalla rannassa oli mukava istua, rauhoittua ja katsella kesäillan luontoa.  

Ajatukset siirtyvät vähitellen ylihuomenna alkavaan työhön. Mutta kesä jatkuu siitä huolimatta. 

lauantai 4. elokuuta 2018

Yllätyksellistä tuolitaidetta


Suomen kesässä joka niemessä ja notkelmassa on taidetta, tapahtumaa, teatteria tai konserttia. Multian kirkonkylä yllätti tuolitaideteoksellaan. Keskustan liikerakennuksen räystäältä riippui erilaisia, värikkäitä istuimia komea rivi. Ohikulkumatkan kauppareissu muuttui pieneksi hetkeksi taidenautinnoksi, joka sai suun hymyyn ja iloiselle mielelle.


Toiseen suuntaan katsoessa näkyi kaunis koivikko ja lampi, jossa taideteoksia oli lisää. Valitettavasti aika ei riittänyt niiden tutkimiseen tai kuvaamiseen.


Hauska tämä Suomen joka puolelle rönsyilevä kulttuurikesä!